ICT-taitotesti paljasti opettajien kaipaavan ohjelmointikoulutusta

​Opettajien ja oppilaiden ICT-taitoja selvitettiin valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Digiajan peruskoulu -hankkeessa. Turun yliopiston osuuden ensimmäinen aineiston keruu tavoitti noin 5500 yhdeksäsluokkalaista ja 2200 opettajaa kaikkiaan 68 otoskunnasta. Hanke on Tampereen yliopiston TRIM-keskuksen ja Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen (RUSE) yhteishanke. RUSEn RoSA-laboratoriossa kehitetyn ICT-taitotestin avulla testattiin oppilaiden ja opettajien uusien opetussuunnitelmien laaja-alaiseen osaamiskokonaisuuteen sisältyvien tieto- ja viestintäteknologiataitojen hallintaa.

Testin tulosten mukaan nuoret hallitsevat opettajia huomattavasti paremmin oman sisällön tuotannon ja jakamisen, eli käytännössä esimerkiksi äänen- ja videonkäsittelyn ja pilvipalvelut, joissa opettajien osaaminen osoittautui keskimäärin varsin vähäiseksi. Selkeä ero aikuisten ja nuorten välillä löytyy myös laitteistojen peruskäytön hallinnasta, jonka aikuiset hallitsevat selvästi yhdeksäsluokkalaisia paremmin.

– Tämä selittynee erilaisella käyttökokemuksella; valtaosalle nuorista osaamista kertyy erityisesti mobiililaitteiden käytöstä, jolloin esimerkiksi tiedostojen hallinta ja vaikkapa näppäinyhdistelmät eivät ole heille samaan tapaan tuttuja kuin aikuisille, kertoo ICT-taitotestin kehitystiimin vetäjä, suunnittelija Meri-Tuulia Kaarakainen RUSEsta.

Hankkeen RUSEn osuuden ensimmäisiä tuloksia raportoidaan 5.4. ITK-päivien tutkijatapaamisessa Hämeenlinnassa, jossa kuullaan projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakaisen 'Opettajat digiloikan pyörteissä' sekä tutkimusavustaja Antero Kivisen Oppilaiden TVT-taidot ja sukupuolten väliset erot -esitelmät. Hankkeen tuloksiin liittyen RUSEssa järjestetään lisäksi toukokuun alussa aamiaistilaisuus Varsinais-Suomen alueen sivistysjohtajille.

- Viime perjantaina päättynyttä testausjaksoa seuraa ensi vuoden tammi-maaliskuussa toinen mittauskerta samoissa otoskunnissa, kertoo tutkimuksen osahankkeen johtaja professori Osmo Kivinen RUSEsta.

Opettajatestiin sisältyneen itsearviointiosuuden mukaan digiaiheista täydennyskoulutusta on opettajille tarjottu pääasiassa työvälineohjelmistoihin liittyen. Sen sijaan sovelluksiin, ohjelmointiin sekä kuvan-, äänen- tai videonkäsittelyyn, pilvipalveluihin tai omien tuotosten julkaisemiseen liittyvää koulutusta opettajille on tarjottu varsin vähän ja juuri näitä opettajat toivovat kaikkien eniten.

Miesopettajien testimenestys ja itsearviot omasta osaamisesta ovat merkitsevästi naisia paremmat ja he ovat myös saaneet naisia useammin digitaidoissa täydennyskoulutusta. Nuorten opettajien osaaminen ja omat arviot osaamisestaan ovat vanhempia paremmat. Nuoret ovat myös saaneet vanhempia opettajia enemmän koulutusta digiasioissa.

Yhdeksäsluokkalaisten yleiseen suoriutumiseen sukupuoli ei aikuisten tapaan vaikuta. Kokonaispisteiden sisällä sukupuolten välisiä eroja sen sijaan löytyy. Tytöt ovat poikia osaavampia koulutyöhön liittyvissä osa-alueissa, kuten tiedonhaussa ja toimisto-ohjelmistojen hallinnassa sekä viestintään ja verkostoitumiseen liittyvissä osa-alueissa. Pojat hallitsevat tyttöjä paremmin teknistä osaamista vaativat osa-alueet, kuten laitteistojen peruskäytön sekä ICT-alan jatko-opintovalmiuksiin kuuluvat ohjelmoinnin, web-ohjelmoinin ja tietokannat.

Vastoin julkisessa puheessa toisinaan esitettyjä huolia, maantieteellinen sijainti tai kuntakoko eivät vaikuta sen enempää opettajien kuin oppilaidenkaan digiosaamiseen.

 

Teksti: EH
Kuva: Unplash

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 5.4.2017 10:50 ,  Päivitetty 5.4.2017 10:57

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku



Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto