Itämeren ravinteita valuu Pohjanmereen

​Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Ilppo Vuorisen mukaan tuoreet tulokset avaavat uuden näkökulman Pohjanmeren ekosysteemiä koskevaan tutkimukseen, ympäristönsuojeluun ja resurssien hyödyntämiseen.

– Pohjanmeren ympärysvaltioissa asuu noin 250 miljoonaa ihmistä ja merialue on esimerkiksi kalastuksen ja luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta tärkeä. Esimerkiksi ravinnepäästöjä vähentävät toimenpiteet Itämeren valuma-alueella voivat parantaa ympäristön tilaa myös Pohjanmerellä, jossa rehevöityminen on etenkin alueellinen ongelma, Vuorinen sanoo.

Havainto voi vaikuttaa myös siihen, miten merkittävänä Itämeri nähdään.

– Jos Itämeren tilassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös Pohjanmeren tilaan, Itämeren merkityksen voidaan olettaa kasvavan Euroopan Unionissa.

Osa Itämereen vuosittain tulevasta makeasta vedestä haihtuu, osa sekoittuu Itämereen. Itämeren vesitaseessa ylijäämä purkautuu Tanskan salmien kautta Pohjanmereen.

– Vähäisestä vesimäärästä ei ole kyse, sillä vuosittain ulos virtaavan veden määrä on suurimmillaan kaksinkertainen verrattuna Pohjanmeren omalta valuma-alueelta tuleviin valumavesiin. Itämeren vähäsuolainen vesi sekoittuu Pohjanmeren veteen etenkin sen itäosassa, joka on esimerkiksi Pohjanmeren sillin poikasvaiheiden elinaluetta, Vuorinen sanoo.

Tutkimuksen aineisto koottiin julkisista tietokannoista ja analysoitiin sekä aikasarja-analyysiin että ns. yleistettyihin lineaarisiin sekamalleihinperustuvien tilastomallien avulla. Itämeren ulosvirtaaman havaittiin vaikuttavan Pohjanmeren puolella meriveden suolapitoisuuteen sekä kasvi- ja eläinplanktonin määrään.

Meneillään oleva ilmaston muutos on lisännyt sadantaa Itämeren valuma-alueella. Sateisuuden kasvun myötä Itämereen kulkeutuvan makean veden määrä on kasvanut, minkä tunnetuin seuraus lienee turskan katoaminen kalastajien saaliista Suomessa. Itämeren makeutumista on osaltaan voimistanut Pohjanmeren suunnalta tulevien suolapulssien vähäisyys.

– Itämeren tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan pääasiassa suolapitoisuuden alenemisen vaikutuksia Itämeren tilaan, lajistoon ja ekosysteemiin. Tähän mennessä ei ole pohdittu sitä, voiko Itämeren makeutumisen vaikutus ulottua myös Itämereltä ulospäin, Vuorinen sanoo.

Hän lisää kysymyksen olevan perusteltu, sillä Itämeren vedet kuuluvat osana laajaan veden kiertojärjestelmään, joka on ilmastollisten tekijöitten säätelemä.

Tutkimusryhmään kuuluvat dosentti Jari Hännisen ohella professori Ilppo Vuorinen ja dosentti Marjut Rajasilta Saaristomeren tutkimuslaitokselta sekä professori Philip C. Reid Plymouthin yliopistosta. Tutkimustulokset on julkaistu Progress in Oceanography – tiedelehdessä.

>> Lue artikkeli: Response of the Baltic and North Seas to river runoff from the Baltic watershed – Physical and biological changes

 

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Hanna Oksanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 20.10.2015 9:10 ,  Päivitetty 20.10.2015 13:51

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto