Joulunvietto saapui Suomeen Ruotsista 1800-luvulla
​Joulurauha julistetaan Turussa jouluaattona. Julistusta seuraa vuosittain valtava määrä ihmisiä paikan päällä Turussa, sekä television ja radion välityksellä.

​– Alun perin pelkkä joulukuusi oli suomalaiskotien koristeena joulunaikaan. 1900-luvun alussa kuusi tuotiin koristeeksi sisälle, ja hieman sen jälkeen kuusta alettiin koristella. Koristeet olivat yleensä käsintehtyjä, ja kaupunkilaisperheiden koristeet olivat näyttävämpiä kuin maalaisperheiden. Kaupunkilaiset saattoivat koristella kuusen lasipalloilla, kun taas maalla voitiin käyttää olkia ja munankuoria, Enges kertoo.

Kuusella on ollut tärkeä symbolinen merkitys esikristillisessä Suomessa, sillä luonto oli silloin tärkeä palvonnan kohde. Pihan isoimmalla kuusella uskottiin olevan yhteys suvun vainajiin ja esi-isiin. Suomalaiseen kulttuuriin olikin siis helppo omaksua joulukuusi joulunajan koristeeksi, sillä kuusella oli kansalaisille jo entuudestaan tärkeä merkitys.

– Adventtiperinne taas tuli Suomeen Ruotsista 1800-luvun lopulla ja sitä juhlisti aluksi ylemmän luokan väki kaupungeissa. Kynttilöiden sytyttäminen adventtisunnuntaina on Saksan protestanttisesta kirkosta. Tapa ei levinnyt heti maaseudulle, sillä siellä joulunviettoa ei pidetty kovinkaan merkittävänä tapahtumana. Maaseudun tärkeimpiä syksyn juhlia olivat satokauden loppu eli kekri, sekä pääsiäinen. Tuohon aikaan joulunajan ajateltiin alkavan vasta 21. joulukuuta Tuomaan päivänä ja loppuvan 7.1. Nuutin päivänä, kunnes adventista tuli uusi perinne.

Adventti alkaa aikaisintaan 27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta. Tänä vuonna adventti päättyy sunnuntaina 24. joulukuuta jouluaattona, jolloin Turussa julistetaan joulurauha. Enges kertoo joulurauhan julistuksen olleen tärkeä tapahtuma kautta historian. Varsinkin kaupungissa haluttiin viettää joulunaika rauhassa, jolloin rikoksista langetettiin lain mukaan raskaammat rangaistukset. Joulurauhaa on julistettu Turussa noin 1300-luvulta asti ja perinne on säilynyt lähes katkeamattomana.

Kuva: Turun kaupunki, Kari Vainio

Teksti: Jenni Maja

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 20.12.2017 12:50 ,  Päivitetty 20.12.2017 12:59

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto