Kaarinan lukiossa järjestettiin toista kertaa tiedeseminaari Animus
Jaakko Lamminpää ja Katja Puutio Turun yliopiston Tiedepaukusta demosivat tilaisuudessa muun muassa Meissnerin ilmiötä ja suprajohdetta. Kuva: Katri Koskelo.

​Toista kertaa järjestetyssä tiedeseminaari Animuksessa ääneen pääsivät tutkijoiden lisäksi myös Kaarinan lukion oppilaat, kun tilaisuutta juonsi kolme kaarinalaisnuorta. Tilaisuuden aluksi juontajat toivottivat kaikki paikalle saapuneet tervetulleiksi ja kertoivat, että seminaaria on suunniteltu viime keväästä lähtien.

Tilaisuuden tervetuliaissanat lausui Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta, joka korosti puheenvuorossaan korkeakoulujen merkitystä Turun seudulla.

– Me kaarinalaiset olemme ylpeitä Kaarinan lukiosta ja erityisesti sen tiedekasvatuksesta, jonka ilmentymä tämäkin tilaisuus on. Olemme myöskin ylpeitä siitä yhteistyöstä, mitä saamme tehdä paikallisten korkeakoulujen ja erityisesti Turun yliopiston kanssa. Turun seudun ehdoton vahvuus on meidän korkeakoulutus, Virta totesi puheessaan.


Virta viittasi puheenvuorossaan myös hiljan perustettuun tiedekeskus Tuorlaan ja korosti ilmiöpohjaisen oppimisen tärkeyttä niin lukioissa kuin tiedekeskuksissa.

”Kaikki edellytykset järkevillekin päätöksille olemassa”

Turun yliopiston biologian oppiaineen yliopistonlehtori, ekologian ja ympäristösuojelun dosentti Timo Vuorisalo puhui seminaarissa ympäristöön liittyvistä uhkakuvista. Vuorisalon mukaan dystopiat eli synkät tulevaisuuskuvat tuntuvat kiinnostavan ihmisiä utooppisia visioita enemmän, mikä voi joskus hämärtää nykyisyyden tilaa.

– Kun on aikansa piehtaroinut synkissä tulevaisuudenkuvitelmissa, nykyisyys alkaa tuntua aika mukavalta. Ympäristösynkistelyllä on pitkät juuret, ja uhkaavat tulevaisuudenkuvat ovat tulleet jälleen kerran ajankohtaisiksi, kun kansainvälinen ilmastopaneeli julkaisi puolitoista kuukautta sitten väliraportin siitä, mihin olemme ilmastonmuutoksen hillitsemisessä menossa, Vuorisalo sanoi tilaisuudessa.

– Raportin mukaan planeetta Telluksen suuntaa ja reittiä pitäisi kääntää nopeasti, mikä ei ole helppo asia. Tällä hetkellä olemme väärillä uomilla, Vuorisalo lisäsi.

Vuorisalo jatkoi määrittelemällä ekokatastrofit ja esittelemällä erilaisia historiallisia ympäristökriisejä.

Biologi kuitenkin painotti, että ympäristöongelmia on mahdollista ratkoa ja luetteli liudan positiivisia esimerkkejä happamasta laskeumasta Itämeren ympäristömyrkkyjen poistamiseen ja otsonikadon taltuttamiseen.

– Toimettomiksi jääminen on kuitenkin suuri uhka; ei uskalleta tehdä päätöksiä, vaikka tiedetään mitä pitäisi tehdä. David Brooks käyttää tästä termiä globoskleroosi, jolla hän tarkoitti sitä, että päättäjät lamaantuvat kauhujen ja uhkakuvien edessä, kun kuitenkin kaikki edellytykset järkevillekin päätöksille olisivat olemassa, Vuorisalo sanoi.

Vaikka Vuorisalo puhui seminaarissa uhkakuvista, hän lopetti esityksensä positiiviseen huomioon lainaamalla YK:n entisen apulaispääsihteeri Jan Egelandin taannoista kirjoitusta.

– Suurin osa maailman väestöstä on rikkaampia, terveempiä, paremmin koulutettuja ja pidempään eläviä kuin isovanhempiensa sukupolvi. Koskaan historiassa ei ollut järkevämpää aikaa syntyä kuin kolmenkymmenen viime vuoden aikana.

Seminaari lisää lukiolaisten ymmärrystä maailmasta

Animus-seminaarin tavoitteena oli nostaa esiin uusia näkökulmia ja lähestymistapoja tiedon ja tieteen saralta. Vuotuinen tapahtuma pyrkii lisäämään lukiolaisten ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan ja maailman nykytilasta. Seminaari koostui neljästä alle puolen tunnin puheenvuorosta, musiikkiesityksestä ja Tiedepaukku-ryhmän ohjelmanumerosta.

Vuorisalon lisäksi tilaisuudessa puhuivat Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen ja molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaska, sekä maatalous- ja metsätieteiden tohtori Lotta Purkamo Helsingin yliopistosta.


Professori Ivaska puhui seminaarissa syöpätutkimuksesta. Kuva: Katri Koskelo.

Kaarinan lukiossa perustettiin lukuvuodelle 2017 akateemisiin opintoihin valmiuksia antava Focus-linja, joka perehdyttää oppilaan tieteellisen ajattelun perusteisiin ja helpottaa siirtymistä lukioasteelta korkeakouluopintoihin.

Lue lisää:

Kaarinan lukion Focus-linja perehdyttää lukiolaisen tieteelliseen ajatteluun

Focus-linja Kaarinan lukion sivuilla

Heikki Kettunen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 2.11.2018 12:50 ,  Päivitetty 5.11.2018 15:44

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto