Kaavapuntari – uudenlainen tapa osallistua maakuntakaavan valmisteluun

​Varsinais-Suomen liitto valmistelee parhaillaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa. Työssä hyödynnetään ensimmäistä kertaa Kaavapuntaria, vuorovaikutteista kartta-alustaa, joka mahdollistaa kaavan valmistelutyöhön osallistumisen ajasta ja paikasta riippumatta.

Kaavapuntarissa kaikki kiinnostuneet – asukkaat, elinkeinonharjoittajat ja muiden tahojen edustajat – voivat merkitä kartalle alueita, joilla on heidän mielestään maakunnallista merkitystä luonnonsuojelun, luonnonvarojen käytön tai matkailun ja virkistyksen kannalta.

Mihin Kaavapuntaria tarvitaan?

Maakuntakaava vie käytäntöön valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja ohjaa maankäytön suunnittelua yli kuntarajojen pitkällä, jopa vuosikymmenten mittaisella aikavälillä. Yksityiskohtaisemmat yleis- ja asemakaavat sovitetaan kunnissa yhteen maakuntakaavan kanssa.

Kaavapuntarin ensisijaisena tavoitteena on tuottaa vaihemaakuntakaavan suunnittelijoille tietoa siitä, mitä luonto-, luonnonvara- ja virkistyskohteita alueen käyttäjät pitävät niin merkittävinä, että ne tulisi huomioida kaavamerkinnöin maakuntakaavan tasolla.

– Kun eri tahojen toiveet, huolet ja ideat ovat tiedossa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ne on helpompi ottaa huomioon kokonaisuuden suunnittelussa, ja lopputulos paranee, sanoo erikoissuunnittelija Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.

Varsinais-Suomen liitto ja Luke järjestivät touko-kesäkuussa Turussa sarjan Luonnonvarafoorumeita, joissa kerättiin osallistujien näkemyksiä vaihemaakuntakaavan teemoista. Kaavapuntarin toivotaan tavoittavan foorumeihin jo osallistuneiden lisäksi laajan joukon kansalaisia, sillä Kaavapuntarilla ehdotuksen voi antaa itselle sopivimpaan aikaan.

Tavoitteena vuorovaikutus ja ristiriitojen tunnistaminen

Erityisen tärkeää Kaavapuntarissa on kommentointiominaisuus, jonka ansiosta karttamerkinnöistä voi käydä keskustelua. Kaavoituksessa erilaiset tarpeet ovat toisinaan törmäyskurssilla, ja näitä törmäyskohtia yritetään nyt valmisteluvaiheessa tunnistaa. Yhtä lailla Kaavapuntarissa etsitään kaavaratkaisuja, joiden avulla erilaisten tavoitteiden samanaikainen edistäminen voisi tuottaa osiensa summaa suuremman hyödyn.

– Kaavapuntarissa konfliktitilanteita ei pyritä ainoastaan tunnistamaan, vaan niihin etsitään keskustelun kautta myös mahdollisia kaavamerkintöihin perustuvia ratkaisuja. Samalla tulemme pohtineeksi, mikä ylipäänsä on kansalaisvaikuttamisen rooli kaavanvalmistelussa. Muun muassa näitä kysymyksiä tutkimme Kaavapuntarin avulla, havainnollistaa tutkija Matti Salo Luonnonvarakeskuksesta.

Monipuolisten näkemysten saaminen kartalle vaatii luonnollisesti osallistujia monista eri ryhmistä. Siksi kommentointiin kannustetaan niin asukkaita, mökkiläisiä, maanomistajia, yrityksiä, yhdistyksiä kuin kuntien viranhaltijoitakin. Maakuntaliiton kaavoittajat ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat virittelevät keskustelua ja jakavat tarvittaessa tietoa kaavatyöstä. Myös Luonnonvarafoorumeissa tuotetut merkinnät näkyvät Kaavapuntarissa.

Kaavatyöstä vastaava Varsinais-Suomen liitto on kehittänyt Kaavapuntarin yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Kaavapuntari on toteutettu osana Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälän johtamaa, Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -tutkimuskonsortiota. Turun yliopiston lisäksi PALO-konsortiossa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi ja Tampereen yliopisto.

Lisätietoa:


HK

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 18.10.2018 9:15 ,  Päivitetty 18.10.2018 9:28

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto