Kriisit puhuttivat Turussa pidetyillä valtakunnallisilla oikeustieteen päivillä
Akatemiaprofessori Johanna Niemi pohti ensimmäisessä plenaarisessiossa oikeuden ja kriisien metodologisia ulottuvuuksia.

​Turun yliopistolla järjestetyt seitsemännettoista oikeustieteen päivät alkoivat oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin Jussi Tapanin avauspuheenvuorolla, jolla hän toivotti vieraat tervetulleiksi sekä valotti päivien historiaa ja tulevaisuutta. Tapanin mukaan seuraavat oikeustieteen päivät vietetään vuonna 2019 Aalto-yliopistolla.

Dekaanin puheenvuoron jälkeen tapahtuman järjestelykomitean puheenjohtaja, Turun yliopiston oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi avasi kuulijoille päivien tematiikkaa ja kertoi tämän vuoden oikeustieteen päivien kansainvälisestä painotuksesta:

– Vuoden 2017 oikeustieteen päiville osallistuu yli 150 oikeustieteilijää ja kongressissa esitellään yli 50 tieteellistä paperia. Tänä vuonna olemme panostaneet erityisesti siihen, että saamme päiville myös kansainvälisiä vieraita. Plenaarit ja osa työpajoista ovatkin siten englanninkielisiä, Alvesalo-Kuusi kertoo.

Kaksipäiväisen kongressin ensimmäistä plenaarisessiota johti Turun yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Janne Salminen. Sessiossa kuultiin akatemiaprofessori Johanna Niemen sekä Kentin yliopiston professorin Anneli Albin puheenvuorot.

Kriisit sosiaalisina rakennelmina

Oikeustieteen päivien ensimmäisen plenaarin piti Suomen Akatemian Minna Canth -professori Johanna Niemi otsikolla Law and crisis: Methodological reflections.

Monipuolisen tutkijanuran tehnyt Niemi on erikoistunut oikeustieteen metodologisiin kysymyksiin ja on soveltanut tutkimuksessaan niin yhteiskuntatieteiden kuin kulttuurintutkimuksen teoriaa ja metodeita.

Esityksessään Niemi pohtii muun muassa kriisien kielellisesti tai sosiaalisesti rakentuvaa luonnetta. Puheenvuorossaan Niemi lainaa kulttuurintutkimuksen perinteeltä soveltaen sosiaalisen konstruktionismin teoriaa päivien aiheeseen. Akatemiaprofessorin mukaan ilmiöitä kehystetään julkisuudessa aina tietyin keinoin, ja konfliktitilanteissa kriisiä voidaan pitää yhtenä tällaisena kehyksenä.

– On eri asia puhua Euroopan maahanmuuttokriisistä kuin sodasta, konfliktista ja muista lähtösyistä pakolaisten lähtömaissa, tai yksityishenkilöiden velkakriisistä sen sijaan, että puhuttaisiin luottokelpoisuuden valvonnan pettämisestä. Se, miten määrittelemme kriisin, muokkaa käsitystämme siitä samoin kuin tilanteen mahdollisista ratkaisuista. Käyttämämme kieli muovaa todellisuutta, Niemi toteaa.

Niemi kuitenkin painottaa, ettei kriisejä tule nähdä pelkästään sosiaalisina konstruktioina:

– En tietenkään väitä, että kriiseillä olisi vain sosiaalisesti rakentunut ulottuvuutensa. Ne ovat hyvin aitoja – kriisejä todella on olemassa. Mielestäni on kuitenkin tärkeää tunnistaa kielen ja narratiivin merkitys ilmiöiden kehystämisessä, Niemi jatkaa.

Lisätietoa

Oikeustieteen päivien englanninkielinen ohjelma

 

HK
Nostokuva: jessica45


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 4.9.2017 12:25 ,  Päivitetty 4.9.2017 12:42

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto