Lääketieteen opiskelijat ryhtyivät taisteluun virheellisiä terveysväittamiä vastaan
​Vastalääke ry on Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden perustama yhdistys, jonka tavoitteena on ehkäistä virheellisten terveysväitteiden leviämistä, kehittää väestön medialukutaitoa terveysväitteiden osalta sekä popularisoida tiedettä. Vastalääke tuottaa tutkimukseen perustuvaa, mutta helppotajuista tietoa terveydestä ja lääketieteestä. Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki lääketieteen sekä bio- ja hammaslääketieteen opiskelijat sekä näille aloille valmistuneet.
 
Tavoitteidensa edistämiseksi yhdistys tarjoaa jäsenilleen monipuolista viestintä- ja kirjoituskoulutusta. Kyseessä on Kansanvalistusseuran (KVS) hanke, joka kehittää mallia tulevien asiantuntijoiden kouluttamiseksi medialukutaidon edistäjiksi, medialukutaitoagenteiksi.
 
Lääketieteen opiskelijoita koulutetaan hankkeessa viestimään kirjallisesti ja suullisesti terveyteen ja tutkimukseen liittyvistä asioista.
 
Opiskelijat tuottavat hankkeen aikana terveysväitteitä avaavia kansantajuisia artikkeleita, joilla autetaan lukijoita erottamaan toisistaan tieto ja mielipiteet sekä arvioimaan kriittisesti tiedon luotettavuutta. Ensi vuoden puolella opiskelijat järjestävät myös Terveyskahvila-keskusteluillan, jossa terveysaiheita käsitellään vuoropuheluissa kansalaisten kanssa.
 
– Haluamme kannustaa tekstiemme lukijoita kriittiseen ajatteluun ja näyttöön perustuvan tiedon hankkimiseen. Pyrimme myös synnyttämään dialogia asiantuntijoiden ja kansalaisten välillä. Samalla tavoitteenamme on lisätä kansalaisten, median edustajien ja päättäjien tietoisuutta näyttöön perustuvasta terveystiedosta (evidence-based medicine), yhdistyksen puheenjohtaja, Turun yliopiston 3. vuoden lääketieteen opiskelija ja Vastalääke ry:n puheenjohtaja Tatu Han selittää.

Koulutus sai taakseen merkittävät tukijat

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta toteuttavat KVS:n kanssa yhteistyössä Vastalääke ry, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry ja Valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti. Kouluttajina hankkeessa toimivat Knuutin lisäksi (terveys)journalismin ja tiedeviestinnän ammattilaiset.

Knuuti olikin Vastalääke-yhdistyksen perustamiseen johtavan ajatuksen isä ja innoittaja. Hän on tunnettu aktiivisena julkisena keskustelijana ja tutkitun tiedon puolestapuhujana, joka on tullut tunnetuksi etenkin Turun Sanomien blogistaan. Teksteissään Knuuti on torpannut niin homeopatian kuin kuivaverianalyysinkin.  

– Lääkärit ovat tähän saakka olleet hyvin passiivisia osallistumaan terveysväitteiden popularisointiin ja tutkitun tiedon jakamiseen somessa. Toivon, että tämän koulutuksen myötä tilanne alkaa vähitellen parantua, Knuuti toteaa. 
juhani-knuuti-rajattu-480.jpg
Juhani Knuuti luennoi uskomushoidoista lääketieteellisen tiedekunnan juhlaviikolla.
(kuva Krista Kalaja)
 
Terveysaiheet koskettavat kaikkia kansalaisia ja herättävät voimakkaita mielipiteitä. 

– Terveysväitteet ja niistä seuraavat uskomukset voivat olla yksittäisen ihmisen terveydelle haitallisia, mutta niillä on myös kansanterveydellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi rokotusvastaisuus. Haluamme edistää kansalaisten perustaitoa, kriittistä medialukutaitoa, yhdessä lääketieteen opiskelijoiden kanssa, summaa hankesuunnittelija Anne Tastula Kansanvalistusseurasta. 
 
Tänä lukuvuonna toteutettava pilottikoulutus saa toivottavasti jatkoa Turussa sekä muiden kaupunkien lääketieteellisissä tiedekunnissa. 

Uskomushoidot puhuttivat myös lääketieteellisen tiedekunnan juhlaviikolla

Juhlaviikon Tutkittu tieto ja uskomushoidot törmäyskurssilla -sessiossa puhuneen Juhani Knuutin mukaan uskomushoidot ovat säilyttäneet suosionsa jatkuvasti lisääntyvästä ja paremmin saatavilla olevasta tutkitusta tiedosta huolimatta. Knuuti uskoo sosiaalisen median olevan yksi tekijä, joka vaikuttaa uskomushoitojen suosion säilymiseen.

– Sosiaalisessa mediassa on lukemattomia suljettuja ryhmiä, joilla kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana. Ryhmissä ollaan hyvin tarkkoja siitä, mihin sävyyn uskomushoidoista puhutaan, eikä kritiikkiä juurikaan sallita, Knuuti summasi. 

Osasyynä uskomushoitojen suosioon voi Knuutin mukaan olla myös hoidoista syntyvä lumevaikutus.

– Tällöin potilas kokee hoitojen todella vaikuttavan ja hoitavan pitkäkestoisesti sairautta. Hoitojen tarjoaja voi myös onnistua luomaan hyvän hoitosuhteen, joka saa potilaat palaaman takaisin, Knuuti lisäsi. 

Knuuti korosti myös median vastuuta. Uskomushoidoista kun saatetaan uutisoida hoitoja suosivasti.
Sessiossa uskomushoidoista luennoi myös psykiatrian dosentti ja ylilääkäri Hannu Lauerma, jonka mukaan uskomushoidolla saattaa olla vakavia seuraamuksia, jos potilaan sairautta ei päästä hoitamaan tarpeeksi ajoissa. 

– Uskomushoitoihin luottavilla ihmisillä saattaa olla luuloja, joiden mukaan lääkärit eivät tietoisesti valitsisi potilaalle parasta mahdollista hoitomuotoa, Lauerma sanoi. 

Lauerman mukaan ihmisellä on vaikeassa tilanteessa luonnollinen tarve saada jostain toivoa, jota uskomushoitajat tarjoavat. Toisaalta hoitoon tullaan usein silloin, kun oireet ovat pahimmillaan, jolloin oireiden edes hetkellinen helpottuminen voi vaikuttaa potilaan kokemukseen hoitojen toimivuudesta.

– Monesti uskomushoitoja käyttänyt potilas hakeutuu kuitenkin lopulta lääkärin luokse. Tällöin potilas tarvitsee lääkärin ymmärrystä, eikä tyrmäystä uskomushoitoihin turvautumisesta, Lauerma huomautti.

Teksti: Tilda Junko ja Krista Kalaja
Kuva: Krista Kalaja
>> Vastalääke Instagramissa


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)


Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 11.10.2018 16:00 ,  Päivitetty 12.10.2018 7:51

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto