Lasten ahdistuneisuuden digitaalisen Huolet hallintaan -hoito-ohjelman tutkimus alkaa Turussa

​Arviolta 6‒18 prosenttia kouluikäisistä lapsista ja nuorista kärsii ahdistuneisuushäiriöstä. Tavallisia ahdistuneisuuden muotoja ovat yksittäiset pelot, ylenmääräinen jännittäminen, menneiden tai tulevien tapahtumien murehtiminen sekä sosiaalisten tilanteiden pelko. Usein ahdistuneisuuteen liittyy myös erilaisia fyysisiä tuntemuksia, kuten kipua, hengenahdistusta tai huimausta.

Hoidon piirissä on kuitenkin vain pieni osa ahdistuksesta kärsivistä lapsista.

‒ On tavallista, että lapsen oireilu ei näy ulospäin, jolloin edes vanhemmat eivät välttämättä huomaa sitä. Hoitoon hakeudutaan usein vasta, kun ongelmat ovat vaikeuttaneet lapsen elämää jo vuosien ajan. Siksi on erittäin tärkeää lisätä tietoisuutta, kiinnittää huomiota oireiden tunnistamiseen ja kehittää hoitoja, joihin perheiden on helppo päästä ja sitoutua, hankkeen tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari toteaa.

Huolet hallintaan -tutkimus perustuu ahdistusoireiden varhaiseen tunnistamiseen koulun terveystarkastuksissa sekä matalan kynnyksen hoidon tarjoamiseen riskiryhmään kuuluville.  Tutkimus toteutetaan Turun suomenkielisissä alakouluissa.

Tutkimuksen johtaja, Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander kertoo, että oikea-aikaisella hoidolla voidaan katkaista kehityskulku, joka voi haitata lapsen tunne-elämän kehitystä, koulunkäyntiä ja kaverisuhteita sekä lisätä riskiä myöhempään masennukseen ja syrjäytymiseen.

Digitalisaatiosta apua ahdistuksen varhaiseen hoitoon

Huolet hallintaan -hoito-ohjelma toteutetaan digitaalisessa hoitoympäristössä, internetin ja puhelimen välityksellä. Digitaalisessa ympäristössä tapahtuva hoito on mahdollista toteuttaa perheelle sopivana ajankohtana eikä siihen sisälly käyntejä poliklinikalla.

‒ Digitalisaation ansiosta on mahdollista kehittää ahdistuksen ja pelkojen hallintaan työkaluja, jotka saadaan lasten ja heidän lähiaikuistensa ulottuville nopeasti ja vaivattomasti perheiden omat aikataulut ja voimavarat huomioiden, mutta kuitenkin ammattilaisten ohjauksessa, Ristkari kertoo.

Tutkimuksessa osa perheistä saa Huolet hallintaan -hoito-ohjelman ja osa tietopaketin ahdistuneisuudesta. Hoidon tehoa tutkitaan 6 ja 12 kuukauden kuluttua. Kognitiivis-behavioraaliseen hoitomalliin perustuva ohjelma on kehitetty yhteistyössä kanadalaisen tutkijaryhmän kanssa, jolla on vuosien kokemus lasten ahdistuneisuuden etähoidosta.

Tutkimus toteutetaan osana APEX – Tietoisuus, ennaltaehkäisy ja varhaiset interventiot lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä -konsortiohanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto. Voimaperheet-hankkeessa on aiemmin kehitetty vanhempainohjausohjelma alle kouluikäisten lasten käytösongelmien hoitoon.

Lisätietoja Huolet hallintaan -ohjelmasta ja Voimaperheet-ohjelmaperheestä: http://apex.utu.fi 

HK
Kuvituskuva: xusenru


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 28.8.2017 15:15 ,  Päivitetty 28.8.2017 15:22

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto