Lasten psyykkisiin ongelmiin haetaan apua aiempaa rohkeammin

​Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen julkaisemien tutkimustulosten mukaan terveydenhuoltoon tai sosiaalisektorin palveluihin hakeutuneiden lasten määrä on moninkertaistunut vuodesta 1989.

Vuonna 1989 vain neljä prosenttia 8-vuotiaista pojista ja yksi prosentti tytöistä oli hakeutunut terveydenhuoltoon tai sosiaalisektorin palveluihin käytös- ja tunne-elämän ongelmien tähden. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat pojilla 15 prosenttia ja tytöillä 6 prosenttia.

Tutkimuksen johtaja, lastenpsykiatrian professori Andre Sourander pitää muutosta myönteisenä.

‒ Kynnys avun hakemiseen on madaltunut, ja yhä suurempi osa oireilevista lapsista on avun piirissä, Sourander toteaa.

Tulokset perustuvat lasten käytös- ja tunne-elämän ongelmien seurantaan 24 vuoden ajalta. Turun alueella vuosina 1989, 1999, 2005 ja 2013 tehtyihin neljään väestöpohjaiseen poikkileikkaustutkimukseen osallistui kunakin vuonna yli 1 000 lasta. Tietoa kerättiin opettajilta, vanhemmilta ja lapsilta itseltään.

Tutkimukseen valikoitiin samat koulut ja koulupiirit kaikkina tutkimusajankohtina, ja tutkimusmenetelmät olivat samanlaiset kaikissa poikkileikkaustutkimuksissa. Osallistumisprosentit olivat huomattavan korkeita, noin 85–95 prosenttia kunakin vuonna.

Tulokset kertovat yhteiskunnan muutoksesta

Lasten oman raportoinnin perusteella 24 vuoden seurannassa lisääntyivät lähinnä tyttöjen masennusoireet. Vanhempien arvioinnin perusteella poikien käytösongelmat vähenivät. Myös kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen vähenivät, eivät kuitenkaan viimeisen kahdeksan vuoden seurantajakson aikana.

Vastaavanlaista tutkimusta ei ole aiemmin julkaistu. Tieto ongelmien muutoksista perustuu erilaisiin rekistereihin.

‒ Muutokset diagnoosien määrässä tai lastensuojelutoimenpiteissä voivatkin heijastaa enemmän muutoksia järjestelmässä, työtavoissa tai avun tarpeen tunnistamisessa kuin todellista muutosta lasten mielenterveydessä, Sourander luonnehtii.

‒ Ei myöskään ole mahdollista vetää johtopäätöksiä väestötasolla tapahtuvista muutoksista mielenterveystyöntekijöiden kokemusten perusteella.

Sourander ja väitöskirjaa lasten psyykkisen hyvinvoinnin muutoksesta ja siihen liittyvistä tekijöistä valmisteleva Lotta Lempinen muistuttavat, että yhteiskunnassa tapahtuneet monet positiiviset ja negatiiviset muutokset vaikuttavat lasten hyvinvointiin ja ongelmiin.

‒ Vanhempien aiempaa korkeampi koulutustaso, lisääntyneet mielenterveyshankkeet ja -palvelut sekä kasvanut tietoisuus lasten ongelmista ja niihin kohdistuvan mielenkiinnon lisääntyminen ovat usein hyvinvointia edistäviä tekijöitä, Lempinen luettelee.

‒ Toisaalta taas rikkonaisten perheiden määrä on kasvanut ja lasten yksin sekä internetissä viettämä aika on lisääntynyt. Näillä tekijöillä ja esimerkiksi talouden taantuman mukanaan tuomalla yhteiskunnallisen epävarmuuden lisääntymisellä voi puolestaan olla negatiivisia seurauksia lasten hyvinvointiin ja terveyteen.

Koska kynnys hakeutua avun piiriin on alentunut, tutkijoiden mukaan keskeinen haaste on selvittää, minkälaista apua perheet ja lapset saavat, ja tarjota sellaista apua, josta on heille hyötyä. Tämä on avainkysymys varhaisen syrjäytymiskehityksen ehkäisyssä. 

‒ Jatkossa tutkimme ongelmien kasautumista, joka viittaisi eriarvoisuuden lisääntymiseen suomalaisten lasten ja perheiden hyvinvoinnissa, kertoo Sourander.

Tutkimus on toteutettu Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa ja sen tulokset on julkaistu johtavassa lasten- ja nuorisopsykiatrian tieteellisessä julkaisussa, Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry -lehdessä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Sigrid Juseliuksen säätiö, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Koneen Säätiö, Suomen Akatemia, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Suomen Aivosäätiö ja Lastentautien tutkimussäätiö.

TS

Kuva: Farhad Sadykov


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 26.9.2016 14:00 ,  Päivitetty 26.9.2016 15:03

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto