Liettuan ulkoministeri ruoti Venäjän ulkopolitiikkaa
Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius.

​Linas Linkevičiusilla on takanaan pitkä ura kansainvälisen politiikan parissa: vuosina 2005–2011 hän toimi Liettuan pysyvänä edustajana sotilasliitto Natossa ja maansa puolustusministerinä mies on toiminut kahdesti, vuosina 1993–1996 ja 2000–2004.

Linkevičius tunnetaan erityisesti kritiikistään Venäjää ja Putinia kohtaan. Valtaosa Itämeren turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin keskittyvästä esityksestä käsittelikin Venäjää ja sen harjoittamaa ulkopolitiikkaa. Leppoisasti esiintynyt ulkoministeri tuntui itsekin tiedostavan maineensa:

– Saatan olla Kreml-foobikko mutten Venäjä-foobikko, minullahan on paljon venäläisiä ystäviä, Linkevičius vitsaili puheenvuoronsa alussa.

Kun Linkevičius kritisoi Venäjää, hän ei kritisoi sen kansalaisia tai kulttuuria, vaan valtaa pitävää eliittiä, joka tällä hetkellä henkilöityy erityisesti presidentti Vladimir Putiniin.

Hybridiuhka yksi Euroopan stressitesteistä

Linkevičiusin mukaan Eurooppa on tällä hetkellä myllerryksessä. Euroopan stressitesteiksi hän mainitsee muun muassa Katalonian tilanteen, Brexitin ja Venäjän hybridisodan.

– Hybridiuhat ovat tätä päivää, ja EU:n sekä Naton tulisi tehdä enemmän yhteistyötä asymmetristen uhkien torjumiseksi.

Linkevičius kokee, että Euroopassa on tällä hetkellä pula vahvasta johtajuudesta. Tällä hän ei viittaa niinkään ideaan yksittäisestä vahvasta johtajasta, vaan kestävään demokraattiseen hallintoon.

– Miksi kansa ottaa vallan? Miksi radikaalit tahot voivat nousta valtaan? Heikko demokratia ja poliittinen valtatyhjiö synnyttävät tilan kansannousuille.

Arvopohjainen politiikka risteyksessä?

Linkevičiusin mukaan Venäjästä on tärkeää puhua, koska se kuuluu Eurooppaan ja se on ollut järjestäen aggressiivinen naapurimaitaan kohtaan. Liettuan ulkoministeri kävi luennolla läpi Georgian ja Krimin miehitykseen liittyviä seikkoja ja kertoi olevansa nyt huolissaan Moldovasta yksipuolisesti itsenäistyneen Transnistrian kohtalosta. Transnistriassa on yli 30 % venäläisvähemmistö.

– Venäjä rakentaa sisäistä yhtenäisyyttään ulkopoliittisten konfliktien ja kansallistunteen varaan. Venäläiset ovat nyt ylpeitä siitä, että heistä on kansakuntana tullut jälleen merkittävä peluri kansainvälisessä politiikassa. He ovat päässeet taas ison pöydän ääreen, Linkevičius kuvaili tilannetta luennolla.

Linkevičius kokee, että Venäjä pitäisi eristää kansainvälisestä yhteisöstä ja sille pitäisi asettaa aidosti tuntuvat sanktiot, jotta maailmanpoliittisella näyttämöllä pullistelu saataisiin loppumaan.

– Eurooppalainen politiikka on risteyksessä. Jos tahdomme tehdä arvojemme mukaista politiikkaa, meidän tulisi myös pystyä puolustamaan niitä arvoja.

Linkevičius kommentoi luentonsa päätteeksi myös Liettuan Nato-jäsenyyttä, mutta painotti, ettei tahtonut ottaa kantaa Suomen tilanteeseen.

– Voimme taata kansalle puolustuksen, mutta emme turvallisuutta. On hyvä, että kansa kokee olonsa turvalliseksi, mutta omasta mielestäni meidän tulee kuulua johonkin suurempaan. Ainoastaan kansainvälisen yhteistyön avulla voimme puolustaa yhteisiä arvojamme ja vapauttamme.

 

Heikki Kettunen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 25.10.2017 8:55 ,  Päivitetty 25.10.2017 9:03

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto