Maahanmuuttajaopettaja lisäkoulutuksella oman alan töihin
​Koulutuksesta Mariia Dunaevalla (edessä) on vain hyvää sanottavaa Arja Virralle (takana vas.), Maria Korpelalle ja Jenni Alisaarelle. – Se ei ollut passiivista, ”opettaja luennoi” -tyyppistä, vaan erittäin osallistavaa, hän kiittää.
​Turun yliopisto on räätälöinyt koulutuksia maahanmuuttajaopettajille.

– Tiedämme, että Suomessa on tarvetta pätevöittämiskoulutukselle. Meidän alueellamme asuu paljon maahanmuuttajia, ja tiedekunnassamme on kysymykseen pureutuvaa tutkimusta. Vuonna 2010 haimme ministeriöltä erityisrahoitusta pätevöittämiskoulutuksen järjestämiseen ja saimme rahaa. Keväällä 2011 alkoi ensimmäinen koulutus, professori Arja Virta kertoo. Sen jälkeen koulutusta onkin järjestetty vuosittain.

Tulijoille on tarjolla valmentavaa opetusta Brahea-keskuksessa. Opettajankoulutuslaitoksen Turun yksikkö antaa pedagogisia opintoja maahanmuuttajataustaisille opettajille, jotka ovat hakeneet tutkinnon rinnastamispäätöstä Opetushallitukselta tai ovat muuten halukkaita pätevöitymään opettajiksi Suomeen sekä luokanopettajan monialaisia opintoja. Lisäksi kaikille opettajille on tarjolla täydennyskoulutusta kieli- ja kulttuuritietoisesta opetuksesta. Näiden koulutusten toteuttamisessa laitos tekee kiinteää yhteistyötä  Turun normaalikoulun kanssa.

Yliopisto-opettaja Maria Korpela muistuttaa, että hallitusohjelmassa on luvattu paitsi parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä, myös kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimuksiin ja pätevöitymiseen.
– Maahanmuuttajaopettajan näkymiselle koulussa on merkitystä myös maahanmuuttajalapsille. He näkevät samaistumiskohteen, yliopisto-opettaja Jenni Alisaari sanoo.

Maahanmuuttajaopettajat toimivat myös välittäjinä koulun ja maahanmuuttajaperheiden välillä, ikään kuin kulttuuritulkkeina. Vuonna 2016 voimaan tulevat uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat kieli- ja kulttuuritietoisuutta.

 
– Maahanmuuttajataustaiset opettajat tuovat oman arvokkaan lisänsä suomalaiseen koulumaailmaan. Nämä opettajat ovat usein aikamoisia osaajia jo koulutukseen tullessaan muun muassa monipuolisen kokemuksensa ansiosta. Monet ovat esimerkiksi hyvin kielitaitoisia ja –tietoisia, ja näiden maahanmuuttajataustaisten opettajien ollessa osana kouluyhteisöä kieli- ja kulttuuritietoista opetusympäristöä olisi helpompi rakentaa, Korpela sanoo.

Lisäopin kuormittavuus muuttui kiitollisuudeksi

 Mariia Dunaeva valmistui 2013 opettajaksi Petroskoin yliopistosta pääaineenaan suomen kieli. Heti valmistumisen jälkeen hän sai paikan Turun yliopiston suomen- ja sukukielten maisteriohjelmasta, ja edessä oli muutto Suomeen.

– Olin opiskellut jo pitkään ja halusin hyödyntää Venäjällä saamaani tutkintoa täällä Suomessa. Hain opetushallitukselta tutkinnon rinnastamispäätöstä, mutta minulta vaadittiin vielä pedagogisia opintoja, Dunaeva sanoo.
Lisäopintojen vaade mietitytti aluksi, sillä Turussa oli jo muutoinkin täysi lukujärjestys muista opinnoista.  Kun koulutus alkoi, epäröivät ajatukset kaikkosivat mielestä.

– Nyt olen kiitollinen täydennyskoulutuksesta. Suomalainen ja venäläinen koulu ovat niin erilaisia. Esimerkiksi oppilaita lähestytään eri tavalla. Venäjällä opettaja on auktoriteetti, Suomessa opettaja on enemmän oppilasta ohjaava vertainen, Dunaeva sanoo.

Aineenopettajasta luokanopettajaksi

Vuosi sitten opettajankoulutuslaitos aloitti aineenopettajan pätevyyden omaavien maahanmuuttajien koulutuksen luokanopettajiksi. Yksi ensimmäisistä on Monika Törn, unkarilaissyntyinen liikunnan ja terveystiedon opettaja.
– Omasta koulustani tehtiin yhtenäiskoulu ja sen myötä luokanopettajat ovat opettaneet aineista ja aineenopettajat pitäneet alakoulun oppitunteja. Kilpailu tunneista on kovaa. Ajattelin, että minäkin voisin pitää luokanopettajan työstä. Kaksoispätevyys on työnhakutilanteissa eduksi, Törn sanoo.

Alisaari ja Korpela tunnustavatkin, että jopa opettajia hieman hirvittää kaksivuotisen Luokanopettajan monialaiset opinnot -kokonaisuuden työpaine, varsinkin kun suuri osa opiskelijoista tekee tutkintoa töiden ohella. Monet koulutukseen osallistuvista toimii jo epäpätevinä opettajina, pysyvää työsuhdetta ei saa ennen pätevyyttä.
Eri puolilla Suomea asuvilla opiskelijoilla on pakollisia läsnäolopäiviä, osan läsnäolopäivistä voi korvata etäopinnoilla, mutta niitäkin on useita tunteja viikossa.


– Kun aiheet ovat kiinnostavia, luennot kivoja ja mukava porukka, niin kyllä sitä jaksaa, Törn sanoo.

Koulutus avasi työuran

Virta, Korpela ja Alisaari tietävät, että kysyntää maahanmuuttajaopettajille on. Jos koulussa on neljä tiettyä kieltä äidinkielenään puhuvaa, voidaan koulussa tarjota heille äidinkielenopetusta. Tässä maahanmuuttajaopettajat olisivat suureksi avuksi.
 
– Esimerkiksi Turun itäisen alueen kouluissa on joillakin oppitunneilla ollut kaksi opettajaa yhtä aikaa luokassa. Toinen heistä opettaa koko luokkaa, toisena on ollut maahanmuuttajaoppilaiden tukena omaa äidinkieltä osaava maahanmuuttajaopettaja., Alisaari sanoo.
 
Koulutus tuottaa myös tulosta. Esimerkiksi Dunaeva on joulukuisen muuttonsa jälkeen toiminut Riihimäellä erityisopettajan, luokanopettajan ja koulunkäyntiavustajan sijaisena sekä Helsingissä suomalais-venäläisessä koulussa yläkoulun ja lukion opettajana.

 

Erja Hyytiäinen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 13.4.2015 10:40 ,  Päivitetty 13.4.2015 10:45

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto