Nuorten ICT-taidoissa hälyttäviä eroja

 ​Uuden testin avulla RUSE on ensimmäisenä selvittänyt laajasti koetun rinnalla myös todellisen ICT-osaamisen.

– Nyt kehitetty ICT-taitotesti selvittää käyttötottumuksia ja nuorten käsityksiä omista taidoistaan sekä mikä tärkeintä, testaa ongelmanratkaisutehtävien avulla, mitä kukin aidosti osaa. Perinteisesti ICT-taitoja koskevissa tutkimuksissa on tyydytty lähinnä kysymään käyttäjien ICT-taitoja koskevia käsityksiä. Todellinen osaamistaso on jäänyt selvittämättä, RUSEn tutkija Meri-Tuulia Kaarakainen sanoo.
 
Testi syntyi RUSEn aiemmin tekemien ReadIT-tutkimusten tulosten pohjalta. ReadIT-tutkimukset selvittivät teknologian käyttötapojen yhteyttä digitaaliseen lukutaitoon.
 
– Lasten ja nuorten teknologiataidoissa on oppilaiden kesken huolestuttavan suuria eroja. Osalla osaaminen on todella heikkoa. Erityisesti tiedonhakutaitojen ja työvälineohjelmistojen käytössä on parantamisen varaa.

Puutteita perustaidoissa

RUSEn kerää kattavat testiaineistot yhteensä 3 000 yläkoululaiselta, lukiolaiselta sekä ammatillista perustutkintoa suorittavalta nuorelta. Testattavana on myös riittävä määrä eri kouluasteiden opettajia. Tähän mennessä aineistoa on kertynyt noin tuhannelta yläkouluikäiseltä, viideltä sadalta lukiolaiselta sekä muutamalta sadalta opettajalta. Niistä on kertynyt jo alustavia havaintoja.
 
– Tähänastisten tutkimustulosten mukaan nuorilla, etenkin yläkouluikäisillä, on puutteelliset taidot useimpien työvälineohjelmien käytössä, tiedonhaussa ja verkkoviestinnässä. Siis nimenomaan niissä perustaidoissa, joita tulevaisuuden verkkoyhteiskunnan kansalaisilta odotetaan. Vaativampien osaamisalueiden hallinta, kuten tietoturvaan, tietokantoihin, tietoverkkoihin tai ohjelmointiin liittyvä osaaminen, jää valtaosalla hyvin heikoksi, Kaarakainen sanoo.
 
Tutkimus paljastaa, että taidot ovat myös hyvin eriytyneitä.
 
– Osa nuorista käyttää teknologiaa suvereenisti hyödykseen ja edelleen kehittää itseään, osa vain kuluttaa valmiita helppokäyttöisiä sisältöjä, eikä onnistu kartuttamaan teknologiaosaamistaan sellaiseksi, että se hyödyttäisi tulevissa jatko-opinnoissa ja työelämässä, Kaarakainen sanoo.

 

Lukioikäisten taitotaso on kauttaaltaan jonkin verran yläkouluikäisiä parempi. Tähän asti testatuista erot parhaiden ja heikoimpien väliset erot ovat suurimmillaan yläkouluikäisten keskuudessa.
  
– Sukupuolten välinen ero osaamisessa on tyttöjen tappioksi huolestuttavan suuri niin yläkouluikäisten kuin lukiolaistenkin keskuudessa, Kaarakainen sanoo.

Opettajatkaan eivät osaa

Professori Osmo Kivinen RUSEsta toteaa, että teknologiahuuman keskellä on varmistettava, ettei digitaalisen osaamisen kautta vaikuttajuus keskittyy vain harvoille.

Kivisen mukaan nuoret ovat teknologiataidoiltaan enimmäkseen itseoppineita.

– Osa nuorista tarvitsee kuitenkin vahvaa tukea päästäkseen osaamisessaan hyvään alkuun. Siinä onkin vakavan pohdinnan paikka, miten koulu pystyy varmistamaan kaikille nuorille riittävät tietotekniset valmiudet tulevassa tietoyhteiskunnassa elettävää elämää varten. Ohjelmointi on suunniteltu otettavaksi yhdeksi koulujen oppiaineeksi vuodesta 2016 lähtien. Opetusta on määrä antaa ensimmäistä luokasta lähtien.

– ICT-taitotestin alustavien tulosten mukaan opettajilla ei keskimäärin ole minkäänlaista ohjelmointiosaamista ja laajamittaiselle täydennyskoulutukselle onkin näin ollen akuutti tarve, Kaarakainen sanoo.

Opettajien työvälineosaaminen on paremmalla tasolla kuin nuorilla, mutta esimerkiksi tiedonhakuosaamisessa, esitysgrafiikkaohjelmien ja muiden työvälineiden käytössä on myös opettajilla harjoiteltavaa.

– Eri kouluasteiden opettajien väliset erot ovat suuret: luokanopettajien taitotaso jää erittäin merkitsevästi yläkoulujen ja lukioiden aineenopettajien osaamistasosta. Testatuilla opettajilla näkyy nuoria vastaava taitoero sukupuolten välillä – miesopettajien hyväksi, Kaarakainen sanoo.

Myös aikuiset tarvitsevat erilaisia väyliä omien taitojen kehittämiseen.

– Esimerkiksi Turussa RoSA-labroratorio, Turku Science Park ja Boost Turku järjestävät ensi keväänä Rails Girls -tapahtuma, jossa erityisesti naisia innostetaan tutustumaan koodauksen saloihin, projektikoordinaattori Sonja Nylander kertoo.

 

Teksti: RUSE, Erja Hyytiäinen 

Kuva: Hanna Oksanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 16.10.2014 9:30 ,  Päivitetty 16.10.2014 9:56

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 02 333 51



Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto