Opettajien vertaistuki vie koulut digiaikaan

Jo kolme opettajaa neljästä kertoo, että hänellä on koulussaan saatavilla pedagoginen tukihenkilö tieto- ja viestintäteknologian käyttämiseksi opetuksessa. Tämä käy ilmi parhaillaan tekeillä olevan valtioneuvoston selvityksen alustavista tuloksista.

Digitaalisten välineiden opetuskäytössä on silti vielä paljon mielekkäitä mahdollisuuksia käyttämättä. Vain joka neljäs kyselyyn vastanneista opettajista kertoo oppilaiden käyttävän tieto- ja viestintäteknologiaa suurimmalla osalla hänen tunneistaan, vaikka kolme neljästä opettajasta kertoo itse käyttävänsä digitekniikkaa suurimmalla osalla tunneistaan.

Opettajien valmiudet perusopetuksen digitalisoimiseksi ovat parantuneet. Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Vitelin mukaan yhä useampi opettaja tuntee digitaaliset taitonsa hyviksi.- Erityisesti niiden osuus, jotka kokevat digitaitonsa erittäin huonoksi, on selvästi vähentynyt, Viteli kertoo.

Vitelin mukaan valtaosa kyselyyn vastanneista opettajista kokee digitaalisuuden sopivan omaan tyyliin opettaa, mikä on tehokkaan opetuksen edellytys.

Tietoverkot vielä liian usein jumissa

Opettajien suurena haasteena on löytää omannäköiseen opetukseen sopivia materiaaleja, vaikka – tai koska – digitaalisia oppimateriaaleja on jo paljon tarjolla.

Myös tekniikan puolella on vielä parannettavaa. Erityisesti koulujen tietoverkoissa on edelleen kohentamisen varaa.

- Jo muutama kerta, jolloin opetus epäonnistuu tekniikan toimimattomuuden takia, estää ratkaisujen pedagogisen käytön, Viteli sanoo.

Vapaa-ajalla saadut taidot sekä niiden puute näkyy

Kysely digiajan opetuksen vaatimista taidoista tehtiin verkkokyselynä, johon vastasi 7000 opettajaa, 500 rehtoria ja 25 000 oppilasta eri puolella Suomea. Osana samaa valtioneuvoston selvitystä tehtiin myös 2200 opettajalle ja 5500 yhdeksäsluokkalaiselle oppilaalle erillinen tutkimus ICT-taitotestillä. Siinä erilaisin tehtävin mitattiin, kuinka hyvää digiosaaminen käytännössä on.

ICT-taitotestin kehitystyöstä vastaava suunnittelija Meri-Tuulia Kaarakainen Turun yliopistosta kertoo, että taidoissa näkyy se, miten tietotekniikkaa käytetään vapaa-aikana.

Tekstinkäsittely, tiedonhaku ja erilainen viestintä onnistuu hyvin nykyopettajilta sekä oppilailta. Näitä taitoja opitaan paitsi koulussa, myös koulun ulkopuolella.

Sen sijaan ne taidot, jotka eivät käyttäjillä yleistyneessä, kulutuskeskeisessä vapaa-ajan mobiililaitekäytössä kehity, jäävät selvästi heikommalle tasolle sekä oppilailla että opettajilla.

Ohjelmointia on opiskeltava

Sekä oppilailla että opettajilla oli hankaluuksia kuvien käsittelyssä ja esitysgrafiikan käytössä. Tietoverkkoja koskeva osaaminen oli myös heikkoa.

Jopa tietokoneen peruskäytössä on ongelmia, koska nuorten tietotekniikan käyttö tapahtuu nykyään usein hyvin helppokäyttöisiksi tehdyillä mobiililaitteilla.

Sekä opettajien että oppilaiden alkeisohjelmoinnin osaaminen todettiin ICT-taitotestin perusteella hyvin puutteelliseksi.

- Joskus on puhuttu itseoppineista koodareista, joiden osaaminen karttuisi harrastusten myötä. Tutkimustulosten mukaan näin ei kuitenkaan ole. Ohjelmointitaidot eivät kehity ilman opetusta. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että opettajat hallitsevat ohjelmoinnin perusasiat ja osaavat opettaa sitä myös oppilaille, Kaarakainen sanoo.

Opetussuunnitelmiin tulleet ohjelmointivaatimukset edellyttävät opettajilta paljon täydennyskoulutusta.

- Vain neljä prosenttia opettajista kokee osaavansa opettaa ohjelmointia, Viteli kertoo.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan selvityksillä hankitaan tietoa uuden oppimisen, digitaalisen pedagogiikan, uusien oppimismateriaalien ja oppimisympäristöjen nykytilasta ja kehittämisvalmiudesta perusopetusta järjestävissä kouluissa. Selvityksen väliraportin on tarkoitus valmistua tämän vuoden lopussa. Selvityksen kysely- ja ict-taitotestiosiot uusitaan vuoden 2018 aikana ja lopullinen raportti valmistuu 2018 joulukuuhun mennessä.

>> Digiajan peruskoulu -hanke

>> Digiajan peruskoulu – Opettajien vertaistuki vie koulut digiaikaan (Youtube)

Teksti: Visa Noronen, Mundis Communications
Kuva: Sebastian Röder, Lightpixel Media
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 7.6.2017 14:40 ,  Päivitetty 7.6.2017 15:23

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto