Parantumattomiin sairauksiin etsitään uusia lääkkeitä immuunijärjestelmää hyödyntämällä
​Tilaisuuden pääpuhujina vierailivat muun muassa professori Jeffrey Bluestone Kalifornian yliopistosta San Franciscosta ja professori Ramnik Xavier Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) ja Harvardin yliopiston Broad-instituutista.

​Skandinavian immunologiayhdistyksen 43. vuosikokous pidettiin Turussa 10.–13. toukokuuta 2016. Kokouksessa tarkasteltiin immunologiassa viime aikoina tehtyjä tieteellisiä läpimurtoja syövän, autoimmuunisairauksien ja metabolisten sairauksien hoidossa.

Professori Jeffrey Bluestone tutkii ihmisen oman immuunijärjestelmän käyttämistä esimerkiksi diabeteksen, punahukan ja elinsiirron hylkimisen hoidossa.

– Tällä hetkellä tutkimme sitä kuinka T-soluja voisi kasvattaa laboratoriossa ja siirtää potilaaseen turvallisesti ja tehokkaasti. Uskon että seuraavien viiden tai kymmenen vuoden aikana tulemme näkemään hurjaa kasvua sekä tutkimuksen että lääketeollisuuden puolella immuunijärjestelmää apunaan käyttävien hoitojen kehittämisessä, varsinkin aiemmin parantumattomien sairauksien saralla, Bluestone kertoo.

Uusimpien tutkimustulosten valossa immuunijärjestelmä vaikuttaa laajempaan joukkoon ihmisen sairauksia kuin on aiemmin luultu. Myös mikrobien ja bakteerien rooli puolustusjärjestelmän häiriöiden kehityksessä on tärkeämmässä osassa kuin on tiedetty.

Professori Ramnik Xavier tutkii synnynnäistä ja hankittua immuniteettia. Tällä hetkellä erityisesti tyypin 1 diabetestä.

– Tutkimuksemme osoittaa että lasten mikrobiomeissa on eroja riippuen siitä, onko heillä suurempi tai pienempi vaara sairastua tyypin 1 diabetekseen, Xavier sanoo.

Yksilöiden mikrobiomien monimuotoisuuteen vaikuttavat yleinen hygienia- ja elintaso, jotka Xavierin tutkimuksen mukaan saattavat vaikuttaa myös riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen.

– Yhteistyössä suomalaisten tutkijoiden kanssa vertasimme suomalaisten ja Venäjän Karjalan alueen imeväisten mikrobiomeja toisiinsa. Karjalan alueella mikrobiomit ovat monimuotoisempia ja riksi sairastua tyypin 1 diabetekseen on kuusi kertaa pienempi kuin Suomessa.

Yhteistyö suomalaisten immunologian tutkijoiden kanssa on ollut Xavierin tutkimuksessa elintärkeää.

– Immunologian vuosikokouksen kaltaiset tapaamiset ovat korvaamattomia yhteistyön ja tutkijoiden liikkuvuuden kannalta. Yksi Suomen Akatemian huippuyksikköömme kuuluva tohtoriopiskelija on työskennellyt juuri pari vuotta Xavierin laboratoriossa ja meillä on myös yhteinen post doc-tutkija, akatemiaprofessori Riitta Lahesmaa Turun yliopistosta.


Teksti: Ellinoora Havaste
Kuvat: Ellinoora Havaste ja NuVue Therapeutics, Inc. (kokoa rajattu)

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 20.5.2016 8:50 ,  Päivitetty 20.5.2016 9:03

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto