Rauhallinen mieli näkee kauniimpia unia

​Unisisältöjen on pitkään uskottu kertovan ihmisen hyvinvoinnista. Toistaiseksi unitutkijat ovat kuitenkin keskittyneet ennen kaikkea erilaisista häiriöistä kärsivien ihmisten unien tutkimukseen.

Hyvinvoinnin myönteisestä puolesta tiedetään hyvin vähän: Näkevätkö onnellisemmat ihmiset kauniimpia unia? Hyvinvointitutkijat ovat keskittyneet tutkimaan onnellisuutta ja sivuuttaneet tärkeän osan hyvinvointia – mielenrauhan.

– Halusimme keskittyä tärkeisiin niin unen kuin hyvinvoinninkin tutkimuksen selvittämättömiin puoliin ja tutkia sitä, miten unessa koetut tunteet liittyvät paitsi valveilla koetun pahoinvoinnin, myös valveillaolon aikaisen hyvinvoinnin eri puoliin, kuten mielenrauhaan. Tämä onkin ensimmäinen tutkimus mielenrauhan ja unisisältöjen yhteydestä, kertoo Turun yliopiston psykologian oppiaineen tohtorikoulutettava Pilleriin Sikka.

Sikka työskentelee myös kognitiivisen neurotieteen lehtorina Skövden yliopistossa ja on Nature-julkaisun alaisessa Scientific Reports -lehdessä ilmestyneen artikkelin pääkirjoittaja.

– Mielenrauhalla tarkoitetaan sisäistä rauhaa ja tasapainoa, se on monisyinen ja pysyvä hyvinvoinnin tila, joka varsinkin idän kulttuureissa liitetään perinteisesti onnellisuuteen, Sikka jatkaa.

– Siitä huolimatta, että mielenrauhaa on harvoin suoraan mitattu hyvinvointiin liittyvissä tutkimuksissa, on sitä useiden filosofisten traditioiden ja henkisten oppien piirissä pidetty aina keskeisenä ihmisen hyvinvoinnille, lisää artikkelin toinen kirjoittaja, Turun yliopiston psykologian professori Antti Revonsuo, joka toimii myös kognitiivisen neurotieteen professorina Skövden yliopistossa.

Mielenrauha vaikuttaa unisisältöihin

Tutkimuksessa terveitä koehenkilöitä pyydettiin vastaamaan heidän valvetilan aikaista pahoin- ja hyvinvointia mittaavaan kyselyyn. Seuraavan kolmen viikon ajan osallistujat pitivät päivittäin unipäiväkirjaa, johon he raportoivat joka aamu kaikki näkemänsä unet ja erittelivät unissa kokemansa tunteet.

Tulosten mukaan rauhallisemmalla mielellä olevat henkilöt kokivat unissaan enemmän myönteisiä tunteita, kun taas ahdistuneemmilla koehenkilöillä tunteet olivat kielteisempiä.

– Jos haluamme ymmärtää unien suhdetta valveillaolon aikaiseen hyvinvointiin, ei pelkkä henkisen pahoinvoinnin oireiden mittaaminen riitä, vaan hyvinvointia itsessään tulisi myös mitata. Yllättävää oli, että niillä seikoilla, joita tyypillisesti pidetään ja mitataan ’hyvinvointina’, ei ollut tekemistä unisisältöjen kanssa. Mittasimme tutkimuksessa myös tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunteita, mutta ainoastaan valveilla koettu mielenrauha ennusti unikokemusten myönteisyyttä, Sikka selittää.

Tutkijat esittävät, että rauhallisemmalla mielellä olevat henkilöt saattavat pystyä säätelemään tunteitaan paremmin paitsi valvetilassa, myös nähdessään unia. Ahdistuneemmilla tilanne saattaa olla päinvastainen.

– Jatkossa meidän tulisi selvittää, ovatko parempi tunteiden säätelykyky, sekä itsehillintä yleisemmälläkin tasolla, todellakin luonteenomaista henkilöille, jotka ovat mieleltään rauhallisempia, ja voiko näiden taitojen vahvistaminen edesauttaa mielenrauhan vahvistumista, Sikka päättää.

>> Tutkimusartikkeli Scientific Reports -lehdessä

 

MR/AJ

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 28.8.2018 14:00 ,  Päivitetty 30.8.2018 16:22

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto