Saaristomeri Varsinais-Suomen matkailuteollisuuden vetonaulaksi?
​Kalervo Väänänen lausui tapahtuman avaussanat.

​Seminaarin avasivat rehtori Kalervo Väänäsen ja Turun ammattikorkeakoulun rehtorin Vesa Taatilan  puheenvuorot. Väänänen kertoi puheessaan tapahtuman taustoista ja yliopiston roolista matkailuteollisuuden kiihdyttämisessä.

– Idea seminaarista syntyi viime syksynä. Kun katsoo sankoin joukoin paikalle saapunutta yleisöä, uskaltaa varmasti todeta, että tällaiselle tilaisuudelle on ollut tilausta. Yliopisto voi neutraalina toimijana potkia matkailun kehittämiseen liittyvää keskustelua ja kehitystoimintaa eteenpäin, mutta pitkältihän asian edistäminen on teidän paikallaolijoiden käsissä, Väänänen sanoi.

Väänänen nosti myös puheessaan esiin kaksi tärppiä Turun ja Varsinais-Suomen matkailuteollisuudelle:

– Saaristomeri kokonaisuutena tulisi näkyä voimakkaammin koko alueen toiminnassa ja erityisesti matkailualalla. Historiallinen Turku on alueen toinen suuri vetonaula ja sitä tulisi entisestään elävöittää ja tehdä niin kaukaa tulleelle turistille kuin ohikulkijallekin entistä mielenkiintoisemmaksi.

Mallia Lapin matkailuteollisuudesta

Suomen matkailun kehittämisessä katse kääntyy usein Lappiin, jossa matkailua on kehitetty pitkään ja hartaasti. Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen kertoi seminaarissa, miten Lapin korkeakoulut tukevat Lapin matkailuteollisuutta.

– Lapissa korkeakoulut ovat matkailun tukiorganisaatioita. Ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät monet suorituksensa yrityksille ja osallistuvat matkailualan toimintaan jo opiskellessaan. Yliopisto on osallistunut kehittämis- ja tutkimuspuoleen ja esimerkiksi tuottanut tilastotietoa Lapin matkailusta, Honkanen kertoi.

Lapin matkailuteollisuuden kasvuun Honkanen näki monia syitä.

– Olemme tuotteistaneet Lapin onnistuneesti. Maailma on täynnä hienoja ja ihmeellisiä asioita, mutta ne pitää myös osata myydä. Kiinalaisethan eivät tule Lappiin laskettelemaan, vaan katsomaan talvea, revontulia ja joulupukkia. Yhteydet ovat kuitenkin kaikki kaikessa. Ihmiset tulevat sinne, minne pääsevät. Suomalaiset eivät mene Tallinnaan siksi, että siellä on hieno vanha kaupunki, vaan siksi, että se on helppoa, Honkanen totesi.

Lapin kasvaneeseen matkailuteollisuuteen ovatkin vaikuttaneet eritoten parantuneet matkailuyhteydet esimerkiksi Venäjältä ja Kiinasta. Lappiin saapuvien turistien määrä on kuitenkin Honkasen mukaan kasvussa joka suunnalta, ja erityisenä tärppinä Honkanen mainitsi Intian, joka on lähitulevaisuudessa ohittamassa Kiinan asukasluvultaan maailman suurimpana valtiona.

– Tärkeintä on silti saavutettavuus. Jos joku kysyisi, mikä on paras tapa ihastella Saaristomerta, suosittelisin melkein Viking linen voileipäpöytää. Sieltä on kiva katsoa saaristomerta lämpimässä. Muutenhan saaristoon pääseminen voi tuntua varsinkin ulkomaiselle matkailijalle vaikealta, Honkanen pohti.


Kimmo Puolitaipale (vas.) juonsi tilaisuutta. Taustalla panelistit Heikki Salmela ja Antti Honkanen.  

Kaavoitus esteenä Saaristomeren hyödyntämiselle?

Seminaari huipentui paneelikeskusteluun matkailualan kehittämisestä ja yhteistyöstä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtajan Kimmo Puolitaipaleen johdattelemana aiheesta keskustelivat Turun kaupungin kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman, Visit Naantalin toimitusjohtaja Tarja Rautiainen, Skärgårdskompanietin toimitusjohtaja Herrick Ramberg ja Hesburgerin hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela.

– Ihmiset menevät sinne, missä on muita ihmisiä. Saaristo on tällä hetkellä pitkälti pelkkää korpea. Meidän tulisi rakentaa saaristoon uudenaikaisia 100–200 talon kyliä, joissa myös matkailijat viihtyisivät. Tällä hetkellä ongelma ei ole raha, vaan kaavat, Salmela linjasi puheenvuorossaan.

Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kaavoitusta tulisi monessa kohtaa tehdä helpommaksi. Myös liikenneyhteyksiä Turusta Saaristomerelle tulisi panelistien mukaan kehittää edelleen.

Keskustelussa nousi esiin myös saaristolaisten mahdollinen muutosvastarinta. Salmelan mukaan kielteistä asenneilmapiiriä usein liioitellaan ja hän peräänkuulutti toimivan viestinnän merkitystä uudistuksia tehdessä.

– Saaristolaiset ottavat elinkeinon sieltä mistä osaavat. Kaikki eivät vielä tiedä, että matkailu voi tarjota valtavasti lisäarvoa heidän mailleen. Tästä kaikesta pitää pystyä viestiä paikallisille ja viedä sitä viestiä siihen suuntaan. Jos isäntä ei matkailusta innostu, ehkä perikunta innostuu, Salmela letkautti tilaisuuden päätteeksi.

POREileeko Varsinais-Suomen matkailuteollisuus? -seminaari järjestettiin perjantai-iltapäivänä 12.1. vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Seminaaria saapui seuraamaan varsinaissuomalaisia liike-elämän vaikuttajia, Turun kaupunginhallituksen jäseniä sekä SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta. Tilaisuudessa puhuivat jo mainittujen henkilöiden lisäksi tutkijatohtori Juulia Räikkönen, elokuvakomissaari Teija Raninen sekä Turun ammattikorkeakoulun lehtori Telle Tuominen.


Heikki Kettunen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 15.1.2018 16:25 ,  Päivitetty 16.1.2018 8:42

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto