Sataman suunnittelu 1910- ja 1920-luvuilla toi Turkuun modernin kaupunkisuunnittelun

​Turku kilpaili valtakunnan tasolla maan keskussataman tittelistä ja Itämerellä välittäjän asemasta Venäjän ja muun Euroopan välillä. Vuonna 1918 tehtävään tarttui Ab Åbo Transito Hamn -yhtiö (Pansio-yhtiö), jonka tarkoituksena oli rakentaa Turkuun kokonaan uusi kauttakulkusatama.

Pansio-yhtiö ja Turun kaupunki palkkasivat uuden sataman suunnittelutyöhön ja samalla Turun ensimmäiseksi kaupunginasemakaava-arkkitehdiksi yhden aikansa meritoituneimmista suomalaisista kaupunkisuunnittelijoista, arkkitehti Bertel Jungin.

FM Emilia Karppisen kirjoittamassa tutkimuskatsauksessa satamakysymystä lähestytään etenkin arkkitehti Bertel Jungin (1872–1946) näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, kuinka suunnittelulla oli kohteen paikallisuudesta huolimatta vahvat kytkökset muualle Suomeen ja Eurooppaan.

Satama levittäytyi Jungin suunnittelemille alueille vasta 1990-luvulla

Jung siirtyi Turkuun Helsingistä, jossa hän oli toiminut maan ensimmäisenä kaupunginasemakaava-arkkitehtina vuodesta 1908 alkaen, päätyönään yhdessä arkkitehti Eliel Saarisen kanssa laadittu Suur-Helsinki-suunnitelma (1918). Siinä yksi merkittävä teema oli niin ikään Helsingin olemassa olevien satamien kehittäminen ja uusien perustaminen.

Turkuun Jungin taivutteli turkulaistunut, norjalaistaustainen insinööri J. C. Wiese, joka toimi aktiivisesti Pansio-yhtiössä.

Ratkaisevaa Jungin kauden (1919–1924) osalta oli, että hän toimi yhtä aikaa Pansio-yhtiön ja Turun kaupungin yhteisenä asemakaava-arkkitehtinä. Sataman suunnitelmat valmistuivat, mutta eivät edenneet, mikä ei tyydyttänyt Jungia.

Käytännössä Turun satama alkoi levittyä Jungin ja Pansio-yhtiön suunnittelemille paikoille vasta 1990-luvulla. Jung koki myös velvollisuuksien kaupunkia kohtaan vievän liikaa aikaa varsinaisilta suunnittelutehtäviltä. Käytännössä Jung kuitenkin toimi aktiivisesti kaupunginasemakaava-arkkitehdin työnkuvan kehittäjänä, linjaten että uuteen työhön kuului nimenomaan kaupungin suurten kehityslinjojen suunnitteleminen, eivät yksinkertaiset kaavoitustehtävät, ja antoi suuntaa Turun tulevalle kaupunkisuunnittelulle.

Emilia Karppinen: ”Så mycket kunde göras av Åbo”– Satamakysymys ja sadan vuoden takainen haave Turusta kansainvälisen kaupan keskuksena. Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimuskatsauksia 3/2015. 10 s. www.turku.fi/kaupunkitutkimus/ 

FM Emilia Karppinen toimii tohtorikoulutettavana Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa. Hän valmistelee väitöskirjaa kaupunkisuunnittelusta suomalaisten arkkitehtien ammattina vuosien 1903–1923 ylirajaisessa Euroopassa.

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupunginjohdon välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli.

 

Kuva: Turun Sataman arkisto

LR


Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 20.11.2015 14:40 ,  Päivitetty 20.11.2015 14:57

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto