Suomalaistutkimus luo uudet säännöt syövän hoitoon

​Syövän hoito on haastavaa ja syöpätutkijat ovat yleisesti luopuneet käsityksestä, että yksi, kaikkiin syöpätyyppeihin toimiva syöpähoito olisi löydettävissä. Sen sijaan tutkijat ovat pyrkineet löytämään eri syöville juuri niihin vaikuttavia täsmälääkkeitä. Kuitenkin suurin osa täsmälääkkeillä tehdyistä kliinisistä kokeista on tuottanut pettymyksen, eikä niillä ole saatu merkittävää tehoa syövän hoidossa. Suurimpana syynä tähän on katsottu olevan syöpäsolujen kyky mukautua hoitoihin ja löytää tapoja kiertää lääkkeiden vaikutukset.

Turun yliopiston professori Jukka Westermarckin tutkimusryhmässä väitöskirjaa tehnyt lääketieteen tohtori Otto Kauko, yhteistyössä Helsingin yliopiston FIMM-instituutin tutkijoiden kanssa, lähti selvittämään, voisiko olla olemassa yhteinen tekijä, joka saa täsmälääkkeet menettämään lähes järjestäen tehonsa syöpäsoluissa.

– Suurin osa täsmälääkkeistä toimii siten, että ne estävät solun sisällä olevia kinaasiviestintäketjuja, joiden aktiivisuus on lisääntynyt syöpäsoluissa ja tämä puolestaan kiihdyttää syövän pahanlaatuista käyttäytymistä. Kinaasiverkostoja kuvaillaan usein syöpäsolujen kaasupolkimiksi ja on ajateltu, että niiden hillitseminen riittäisi syövän hoitamiseen, Westermark kertoo.

Westermarck on koko uransa tutkinut kinaasien luontaisia vastavaikuttajia eli soluviestinnän jarruja, fosfataaseja. Hän päätteli, että samalla tavalla kuin autossa, tehokkaimmin vauhdin saa pysäytettyä, jos samaan aikaan sekä estää kaasua että lisää jarrujen tehoa.

Tulokset voivat tehostaa täsmälääkkeiden vaikutusta

Translaationaalisen lääketieteen yhdessä johtavista julkaisusarjoista, Science Translational Medicinessa, eilen julkaistussa artikkelissa tutkimusryhmä tutki, miten fosfataasi PP2A:n aktiivisuuden lisääminen vaikuttaa yli 200 täsmälääkkeen tehoon pahanlaatuisissa keuhkosyöpäsoluissa.

– Tulokset osoittivat, että kun PP2A:n, eli solun jarrupolkimen, aktiivisuutta lisätään, suurimmalla osalla lääkkeistä syöpäsoluja tappava teho lisääntyy, Westermark selittää.

Erityisesti keuhkosyöpien hoidossa tutkittujen MEK-kinaasiin vaikuttavien täsmälääkkeiden teho oli riippuvainen PP2A:n aktiivisuudesta. Ryhmä osoitti, että näiden täsmälääkkeiden teho voidaan täysin kumota, jos PP2A:n toiminta estetään. Toisaalta lisäämällä jarrun tehoa PP2A:ta aktivoimalla, MEK-estäjien vaikutus muuttui pelkästään solujen kasvua estävästä soluja tappavaksi.

Tutkimuksen merkitystä lisää se, että tutkimusryhmällä oli käytössä uudenlaisia suun kautta annosteltavia PP2A:n aktivisuutta lisääviä lääkemolekyylejä. Niitä annostelemalla tukijat pystyivät osoittamaan, että MEK-kinaasiestäjien vaikutus kokeellisiin keuhkosyöpäkasvaimiin muuttui syövän kasvua hidastavasta syöpäkasvaimien kokoa pienentäviksi.

– PP2A-jarrua aktivoivat lääkkeet ovat siis täysin uusi mahdollisuus syövän hoitoon. Nyt julkaistujen tulosten perusteella niitä käyttämällä voitaisiin mahdollisesti tehostaa useiden jo nyt käytössä olevien täsmälääkkeiden hoitovaikutusta, Kauko uskoo. 

Yhteistyöhankkeeseen kuului tutkijoita Turun yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Case Western Universitysta (USA) ja Icahn School of Medicine at Mount Sinaista (USA). Suomalaisten tutkimusryhmien työtä rahoittivat Sigrid Juseliuksen säätiö, Suomen Akatemia ja Syöpäsäätiö.

Lisätietoa:

Artikkeli “PP2A inhibition is a druggable MEK inhibitor resistance mechanism in KRAS mutant lung cancer cells” on julkaistu Science Translational Medicine -lehdessä 18.7.2018: http://stm.sciencemag.org/content/10/450/eaaq1093  

Tilda Junko

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 19.7.2018 8:30 ,  Päivitetty 19.7.2018 8:37

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto