Terveydenhuollon tulevaisuus tapetilla kansanedustajatapaamisessa

​Turun yliopisto on yhdessä muiden turkulaisten korkeakoulujen kanssa tiivistämässä jo entuudestaan vilkasta koulutusyhteistyötä.

Turun yliopisto ja Åbo Akademi selvittävät parhaillaan yhteistyön tiivistämistä luonnontieteiden koulutuksessa. Opiskelijoille suunnitellaan suomen- ja ruotsinkielisten maisteriopintojen rinnalle yhteistä englanninkielistä koulutusta sekä yhteistä englanninkielistä tohtorikoulutusta. Tiivistyvän yhteistyön myötä selvitetään myös mahdollisuutta yhteisiin tiloihin. Yhteisen tutkimusinfrastuktuurin kerryttämistä jatketaan.

– Tavoitteena on saada osaaminen saman katon alle, selvensi Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.

Hyvänä esimerkkinä vastaavasta yhteistyöstä on yliopistojen yhteiset yksiköt PET-keskus ja biotekniikan keskus.

– Synergiaedut näkyvät tuloksissa, tähdensi Väänänen.

Yhteistyön tiivistämisestä on esimerkkinä myös Turun laaja terveysalan yhteistyöverkosto Health Campus Turku, jonka tavoitteena on tiivistää alueen terveysalan toimijoiden koulutus- ja tutkimusyhteistyötä sekä parantaa toimijoiden innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin uusi johtaja Leena Setälä esitteli piirin uutta strategiaa, jossa siinäkin yhteistyön syventäminen on asetettu toiminnan kehittämisen keskiöön.

Sotenkin myötä erityisen tärkeään rooliin nouseva erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen yhteistyön tiivistäminen on myös sairaanhoitopiirin agendalla.

Setälä korosti myös yliopistollisen keskussairaalan roolia tutkimusyhteistyössä.
– Sairaanhoitopiirin ja sairaalan on kyettävä tukemaan tutkimusta ja alueellista lääke- ja bioalan toimintaa, vakuutti Setälä.

– Kaikki koulutus ja innovaatiotoiminta perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen, muistutti myös lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pentti Huovinen.

Huovinen toivoikin kiinnitettävän huomiota alati supistuvaan kliinisen tutkimuksen rahoitusosuuteen, joka asettaa vaakalaudalle tutkimukseen perustuvan erikoissairaanhoidon ja toisaalta kliinisiin tutkimuksiin nojaavan lääketieteellisen tutkimuksen.

Ikääntyvien hyvinvointi ja terveydenhuollon digitalisaatio puhututtivat

Tyksin tutkimuspalveluiden johtaja ja ehkäisevän terveydenhuollon professori Päivi Rautava esitteli tilaisuudessa erilaisten digitalisten sovellusten mahdollisuuksia terveydenhuollon tehostamisessa ja hoitotulosten parantamisessa.

Rautava kuitenkin tähdensi, että sovelluskehittäminen on paitsi aikaa vievää myös kallista. Kehitettävien sovellusten hyötyä ja käyttökohteita kliinisessä työssä on myös monesti vaikea ennakoida.

Jo olemassa olevien sovellutusten täyttä kapasiteettia ei myöskään ole aina osattu täysin hyödyntää.

– Esimerkiksi OmaKanta-järjestelmässä olisi vielä paljon hyödynnettävää. Eroja on myös sovellusten käyttötavoissa, arvioi Rautava.

Myös terveyden- ja sosiaalihuollon rekistereitä olisi mahdollista hyödyntää laajemmin. Tutkimuksessa tärkeää suurta dataa olisi mahdollista saada käyttöön lainsäädännöllisiä esteitä poistamalla ja rekisterien käyttöä tehostamalla.

Niin sanotuissa MyData-palveluissa on potilaslähtöisyyden lisäksi etuna myös valtavat taloudellisen hyödyntämisen potentiaalit. Aktiivisen potilaan on palveluissa mahdollisuus seurata terveyttään monin eri mittarein ja tehdä saadun tiedon perusteella tarvittavia elämänmuutoksia.

Sovelluskehittäjillä onkin valtavat markkinat, ja esimerkiksi lääkärikeskukset ovat alkaneet sitouttaa asiakkaitaan erilaisilla MyData-palveluilla. 

Jo nytkin esimerkiksi kotisairaanhoidossa erilaiset mobiilisovellukset ovat arkipäivää. 

– Niiden avulla on mahdollista tehdä potilasseurantaa ja kirjata erilaiset hoitotyöt, kertoi Rautava.

Digitalisaatio lyhentää myös välimatkoja. Etälääketiede mahdollistaa esimerkiksi röntgenkuvien tulkinnan toisella puolella maata – tai jopa maailmaa.

Sähköiset palvelut ja etäsairaanhoito tuovat helpotusta myös lääkäripula-alueille ja syrjäseutujen vanhuksille ja vammaisille.


Kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) kiitti puheenvuorossaan terveydenhuoltoalaa käsivällisyydestä sote-muutoksessa.

 

Hoitotieteen professori Riitta Suhonen toi puheenvuorossaan esiin myös muita ikääntyneiden hyvinvointiin vaikuttavia kysymyksiä.

Vanhustenhuollon yhtenä keskeisenä haasteena Suomessa on Suhosen mukaan pirstaleinen palvelujärjestelmä.

– Vastauksena palvelujen siiloutumiselle olisikin laaja-alaisen sisällöllisen ja palvelujärjestelmäosaamisen kehittäminen.

Suhonen huomautti, että Suomessa terveysongelmat alkavat suhteellisen varhain.
– Tästä syystä terveyden edistäminen keskeistä myös vanhustenhuollon näkökulmasta.

Tilaisuuden lopuksi kansanedustajilla ja heidän avustajillaan oli mahdollisuus esittää kommenttipuheenvuorot.

Puheenvuoron pitäneet Olavi Ala-Nissilä (kesk.), Annika Saarikko (kesk.) ja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ja kiittelivät kommenttipuheenvuoroissaan keskustelufoorumia ja sen kattavaa ja asiantuntevaa ohjelmaa. 

Tuleva sosiaali- ja terveysministeri Saarikko kiitti terveydenhuoltoalan toimijoita erityisesti kärsivällisyydestä ja joustavuudesta sote-uudistuksen valmistelussa ja käynnistämisessä.

 

Teksti: Tilda Junko

Kuva: Hanna Oksanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 22.9.2016 7:55 ,  Päivitetty 22.9.2016 9:21

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto