Meyer Turku Oy:n Turun telakan alueelliset vaikutukset tutkittu – erittäin merkittävä paikallinen toimija, jonka vaikutukset ulottuvat koko maahan ja ympäri maailmaa
​Kuva Esko Keski-Oja

​Neljä kymmenestä (41 %) kotimaisesta toimittajayrityksestä sijaitsee Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla lähes yhtä moni (38 %). Toimitusten arvosta Varsinais-Suomi kattaa yli puolet (51 %), Uusimaa alle kolmanneksen (31 %). Tutkimuksesta vastannut Brahea-keskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen pitää mielenkiintoisena tietona sitä, että Uudenmaan osuus on näin merkittävä, mutta muistuttaa samalla, että vaikutukset ulottuvat myös muihin maakuntiin, etenkin Pohjanmaalle, Pirkanmaalle ja Satakuntaan.

Suurin osa telakan verotulovaikutuksista säteilee Varsinais-Suomen kuntiin. Telakkaan liittyvät yhteisöverotulot ovat n. 4,1 miljoonaa euroa. Tämän luvun lisäksi työntekijöiden maksamat kunnallisverotulot lisäävät positiivista verotulovaikutusta alueelle.

Tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin telakan suoria ja epäsuoria taloudellisia vaikutuksia, kuten telakan ja toimittajaverkostoon kuuluvien yritysten liikevaihto- ja työllisyyslukuja ja niiden vaikutusta palvelualoille. Myös investointien kehitystä ja vaikutuksia koulutustarpeisiin selvitettiin.  Muita tutkittavia osa-alueita olivat vaikutukset mm. liikenteeseen ja asuntomarkkinoihin sekä laivanrakennusteollisuuden kiinnostavuus myös matkailun kehittämisen kannalta.

Vahvasti paikallista – kansallisesti vaikuttavaa – globaalia liiketoimintaa

Telakka on erittäin merkittävä paikallinen toimija Turun talousalueella ja Varsinais-Suomessa, mutta sen vaikutukset ulottuvat koko maahan ja liiketoiminnan globaalisuudesta johtuen myös ympäri maailmaa.

Telakan toiminta työllistää tällä hetkellä suoraan Suomessa noin 3 200 henkilöä ja välillisesti 2 600 henkilöä henkilötyövuosina. Kausivaihtelut ovat toiminnassa merkittäviä. Telakan arvion mukaan suora työllistämisvaikutus kasvaa jopa 20 000 henkilöön ja tuotantovolyymi yli kaksinkertaiseksi nykyisestä 2020-luvun alkupuolella.

Telakan ja sen suorien toimittajien telakkaan liittyvä yhteenlaskettu liikevaihto on n. 1,3 miljardia euroa. Telakka on myös tärkeä vientitulojen lähde: yhden laivatoimituksen arvo on noin 1 % koko Suomen vuotuisen viennin arvosta.
”Telakan olemassaolo on äärimmäisen iso ja merkityksellinen asia Turulle ja koko Suomelle. Telakan toiminta näkyy kaikessa ympärillämme ja vaikutukset ulottuvat matkailusta koulutukseen, asumiseen ja liikenteeseen, eikä ainoastaan Turun rajojen tai telakan aitojen sisäpuolelle. Nämä ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä tekijöitä”, toteaa Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Mittavat investoinnit siivittävät lähivuosien kasvua

Meyer Turku Oy:n vuoden 2019 loppuun ulottuvien investointien arvo on yhteensä 185 milj. euroa (ml. tytäryhtiöt). Investointikohteista merkittävimpiä ovat Goliath-pukkinosturin hankinta (n. 40 milj. euroa) sekä teräshallin uudet tuotantolaitteistot, teräsvarasto ja esikäsittelylaitos (n.130 milj. euroa). Myös toimittajaverkoston yritykset ovat parin viime vuoden aikana toteuttaneet yhteensä n. 70 miljoonan euron investoinnit.

Osaavan työvoiman saatavuus kriittistä

Telakan ja muun teollisuuden positiivinen vire houkuttelee kone- ja metallialan opintoihin. Hakijamäärät toisen asteen meri- ja teknologia-alojen koulutukseen ovat selvästi kasvaneet Varsinais-Suomessa (vuonna 2016 41 % ja vuonna 2017 43 % edelliseen vuoteen verrattuna).

Telakan toiminnan kasvu edellyttää osaavaa työvoimaa. Erityisesti teknisen alan kaikkien asteiden koulutusta tarvitaan Turussa. ”Vanha mielikuva siitä, että laivanrakennus olisi pelkästään raskasta metalliteollisuutta, ei kerro enää koko totuutta. Tarvitsemme toki lisää myös ammattitaitoisia hitsaajia, levyseppiä ja asentajia, mutta osaamistarve on monipuolistunut entisestä”, sanoo Meyer Turku Oy:n varatoimitusjohtaja Tapani Pulli. ”Risteilyalus on nykyään kuin pieni älykäs kaupunki ja sen myötä henkilökunnan osaamisessa esimerkiksi projektinhallintataidot ja digiosaaminen nousevat tulevaisuudessa yhä tärkeämpään rooliin.” Osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi tulee meriteollisuusalalle suuntautuvaa, erityisesti teknisen alan koulutusta olla saatavilla kaikilla asteilla Turussa.

Karvosen lisäksi tutkimuksen tekijöinä olivat tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund ja projektitutkija Tuomas Ranti Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.

Lue lisää raportista

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 14.12.2017 13:40 ,  Päivitetty 15.12.2017 13:30

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto