Turun yliopiston filosofit mukana Euroopan laajuisessa salaliittoteorioiden tutkimushankkeessa
​Professori Juha Räikän mukaan esimerkiksi päästötuloksia vääristelleet Volkswagenin johtajat tai insinöörit olivat epäilemättä salaliitossa, mutta todeksi osoittautunut teoria tuosta salaliitosta ei välttämättä ole salaliittoteoria.
​Comparative Analysis of Conspiracy Theories -tutkimus käsittelee salaliittoja ja niitä koskevia teorioita poikkitieteellisesti. Hankkeessa on mukana muun muassa filosofeja, politiikan tutkijoita, sosiaalipsykologeja ja sosiologeja yli 30 Euroopan maasta.
 
Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professorin Juha Räikän mukaan monitieteellisen lähestymistapa on erittäin tärkeää, koska aiheeseen liittyvät tutkimusongelmat koskevat niin monia tieteenaloja.
 
Räikkä on kirjoittanut salaliittoteorioiden uskottavuudesta – ja epäuskottavuudesta – sekä salaliittoteorioiden etiikasta muun muassa teoksessaan Social Justice in Practice, joka ilmestyi Springerin kustantamana viime vuonna. Hän kertoo odottavansa innolla uuden projektin käynnistymistä.
 
– Se, kuinka järkeviä salaliittoteoriat yleisesti ottaen ovat, riippuu pitkälti siitä, mitä salaliittoteorialla tarkoitetaan. Päästötuloksia vääristelleet Volkswagenin johtajat tai insinöörit olivat epäilemättä salaliitossa, mutta todeksi osoittautunut teoria tuosta salaliitosta ei välttämättä ole ”salaliittoteoria”, Juha Räikkä sanoo.
 
Räikän mukaan onkin jokseenkin tarpeetonta muodostaa yleisasennetta salaliittoteorioita kohtaan, sillä salaliittoihin viittaavat yhteiskunnalliset selitykset ovat toisinaan tosia ja toisinaan epätosia – aivan kuten useimmat muutkin selitysmallit. Filosofian näkökulmasta salaliittoteoriat herättävät sekä tietoteoriaan että etiikkaan kuuluvia kysymyksiä.

Salaliittoteoriat herättävä epävarmuutta 

Jotkut pitävät salaliittoteorioita eettisesti arveluttavina, koska ne voivat kylvää järjenvastaista pelkoa vaikkapa rokotusohjelmia kohtaan. Toiset taas katsovat epäilyn olevan olennainen osa toimivaa demokratiaa ja tutkivaa journalismia, joka tiedetysti paljastaa vakavia ja vaarallisia salaliittoja tasaiseen tahtiin.
 
– Koska monet salaliittoteoriat tuntuvat jokseenkin mielikuvituksellisilta, sosiaalipsykologit ovat pitkään pohtineet kysymystä, mikä saa laajat kansanjoukot uskomaan niihin. Yhtä tärkeä kysymys tietysti on, miten on mahdollista, että jotkut salaliittoteoriat voivat olla pitkään yleisen pilkan kohteita, kunnes ne sitten äkkiä paljastuvatkin tosiksi, Räikkä sanoo.
 
Houkutteleva selitys on, etteivät ihmiset mielellään tunnusta, että he voisivat olla itse valitsemiensa johtajien ja taloudellisen eliitin huijattavissa.
 
– Tosin puhuminen ”huijauksesta” voi olla syytä laittaa lainausmerkkeihin: vaikka salaliittoon liittyy epäilemättä aina petos, tuon petoksen motiivit voivat olla epäitsekkäät, esimerkiksi kansakunnan etu tai yleinen turvallisuus, Räikkä sanoo.
 
Kyseessä on nelivuotinen COST-hanke, jossa varsinaisen tutkimuksen rahoittavat mukana olevat yliopistot, mutta EU:n Horizon 2020 -puiteohjelma kustantaa verkostoitumiseen, kokouksiin, koulutukseen, laajempiin konferensseihin ja tutkimustulosten julkaisemiseen liittyvät menot. Hanketta koordinoi Tübingenin yliopisto.
 
COST-hakemuksia oli tällä kierroksella kaikkiaan 397, joista 40 sai rahoituksen.
 
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: MProduction
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 5.11.2015 8:55 ,  Päivitetty 5.11.2015 8:57

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto