Turun yliopiston tekniikan koulutus kehittää tutkitusti innovointikykyä
Kurssin opiskelijat esittelemässä tuotteitaan loppupresentaatioiden jälkeen posterisessiossa Fudan-yliopiston Nordic-centressä.

​Turun yliopiston, Fudan-yliopiston ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tutkimuksessa selvitettiin, löytyykö Turussa kehitetyn tekniikan koulutuksen sekä akateemisen ja yhteiskunnallisen innovaatiokeskustelun välille tunnistettavaa yhteyttä. Tutkimus perustuu Turun yliopiston ja Fudan-yliopiston yhteiseen kaksoistutkinto-ohjelmaan diplomi-insinöörikoulutuksessa. Aineistona olivat tutkinto-ohjelman tuotekehityskurssin oppimistulokset neljältä eri vuosikurssilta.

– Yhteistutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa kansainvälisiä tulevaisuuden tekijöitä, joilla on valmiudet työskennellä johtavina erityisasiantuntijoina niin yrityksissä, julkisella sektorilla tai tutkimuslaitoksissa kuin yrittäjinä ICT-alalla. Ohjelmassa opittavien taitojen uskotaan korreloivan jo tunnistettujen innovaatiokykyjen kanssa, tutkimuksen johtaja Ville Taajamaa Turun yliopistosta toteaa.

Yhteiskunnan, teollisuuden ja yliopiston kolmiyhteys nousee usein esiin innovaatioista puhuttaessa. Tämä voi Taajamaan mukaan olla harhaanjohtavaa, jos yliopiston rooli nähdään ainoastaan tutkimustulosten tuottajana.

– Yliopistolla on tutkimustehtävän lisäksi myös kouluttajan vastuu. Yliopisto osallistuu uusien avausten luomiseen tuottamalla tiedettä ikään kuin raaka-aineeksi innovaatioille, mutta se voi osallistua innovaatioihin myös tuottamalla koulutusta, joka edistää niiden syntymistä.

Monimutkaiset teknologiat edellyttävät kokemuksellista opetusta

Teknologialla on merkittävä rooli maailmanlaajuisesti verkottuneessa teollisuudessa ja yhteiskunnissa. Terveydenhuolto, teollisuus, koulutus, liikenne, ja internet, jopa sosiaalinen kanssakäyminen ovat esimerkkejä aloista ja ilmiöistä, jotka ovat jollain tavalla riippuvaisia niiden sisältämän tekniikan toimivuudesta.

– Mitä monimutkaisemmaksi ja moniulotteisemmaksi teknologialle asetetut vaatimukset muodostuvat, sitä monipuolisemmaksi pitää myös koulutuksen muuttua, Taajamaa linjaa.

Tutkimuksessa ilmeni, että aktivoivat ja kokemukselliseen oppimiseen perustuvat opetusmetodit saavuttivat niille asetetut oppimistulokset. Opiskelijat kehittivät taitojaan ryhmätyöskentelyssä, tehokkaassa viestinnässä sekä ongelmanratkaisussa ja prototypoinnissa eli koemallintamisessa. Lisäksi he oppivat sietämään paremmin epävarmuutta sekä johtamaan projekteja.

– Kaksoistutkinto-ohjelmassa käytetyt opetusmetodit integroivat ihmis- ja käyttäytymistieteisiin perustuvia opettamismetodeja tekniseen tuotekehityskurssiin. Neljän viikon intensiivikurssilla harjoituksia tehdään ensimmäisestä opetussessiosta alkaen, Taajamaa kertoo.

Tuore tutkimusjulkaisu nivoutuu osaksi Turun yliopiston tekniikan koulutuksen muutosprosessia ja sen aikana tehtyä tutkimusta. Tutkimukseen osallistuivat Taajamaan lisäksi Turun yliopiston tulevaisuuden teknologian laitoksen professori Ville Leppänen ja tohtorikoulutettava Anne-Maarit Majanoja, MIT:n tutkija Aikaterini Bagiati sekä Fudan-yliopiston kansainvälisen ohjelman koordinaattori Xing Guo.


Heikki Kettunen
Kuva: Ville Taajamaa

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 1.11.2017 12:15 ,  Päivitetty 2.11.2017 8:54

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto