Tutkijat ja poliitikot kohtasivat Turun Eurooppa-foorumissa
​Keskustelutilaisuudessa kustakin teemasta puhui kerrallaan yksi tieteentekijä ja yksi poliitikko. Tilaisuutta juonsi Eduskuntatutkimuksen keskuksen yliopistonlehtori Jenni Karimäki.

​Tilaisuuden aluksi Karimäki toivotti yleisön tervetulleeksi tapahtumaan ja kertoi keskustelutilaisuuden taustoista. Yhtenä tilaisuuden tausta-ajatuksena oli, että poliittisten päättäjien ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua pitäisi entisestään edistää.

Ensimmäisenä aiheena käsiteltiin Euroopan tulevaisuutta eritoten erilaisten kriisien valossa. Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo totesi, ettei EU ole niin yhtenäinen kuin usein kuvitellaan ja että sen sisällä on monia pitkäkestoisia jännitteitä.

– Yksi vahva jännite on globalisaatioon myönteisesti suhtautuvien ja kansallista näkökulmaa edustavien välillä. Globalisaation voittajat ja häviäjät -keskustelu vaikuttaa vahvasti – ei pelkästään talousdiskurssin – mutta myös maahanmuuttokeskustelun taustalla, Elo linjasi puheenvuorossaan.

Yksi EU:n helmasynneistä on Elon mukaan ollut se, että vaikka unioni kyllä kykenee pysäyttämään negatiivisen kehityksen, se ei löydä ratkaisuja uusien tulevien ongelmien estämiseksi.

– Tällä hetkellä tutkijoiden keskuudessa puhutaan esimerkiksi paljon siitä, ettei mitään ole tehty seuraavan eurokriisin estämiseksi, Elo lisäsi.

Jenni Karimäki, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ja Kimmo Elo.

Rönnholm vastasi Elon ajatuksiin toteamalla, että hänen mielestään EU-kansalaiset ovat keskimäärin poliitikkoja fiksumpia.

– Jos katsotaan Eurobarometrista, mihin ongelmiin ihmiset haluavat unionin puuttuvan, ne ovat rajat ylittäviä ongelmia, jotka voidaan ratkaista vain rajat ylittävillä ratkaisuilla. Oli kyseessä sitten ilmastonmuutos tai maahanmuuttokysymykset, Rönnholm sanoi.

”Ilkeä ja pirullinen ongelma”


– Talousjärjestelmämme kuluttaa tätä maapalloa kertakulutushyödykkeenä ja se ei kestä tätä kauaa, Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö sanoi tilaisuudessa.

Keskustelutilaisuuden toisena aiheena oli ympäristö ja sen kontekstissa eritoten ilmastonmuutos. Ympäristöoikeuden professori ja oikeustieteellisen tiedekunnan uusi dekaani Anne Kumpula avasi keskustelun:

– Jos puhutaan ilmastonmuutoksesta, puhutaan ilkeästä ja pirullisesta ongelmasta. Sen yksi ulottuvuus on, ettei se tunnista nykyisiä tai tulevia rajoja, eli se on globaali ongelma. Ongelman lonkerot ovat kaikkialla ja samanaikaisesti joudumme etsimään ratkaisuja hyvin monilla tasoilla; sekä poliittisella, taloudellisella että oikeudellisella tasolla. Suuri kysymys on, miten löytää integroiva lähestymistapa, jossa tunnistetaan eri lohkojen mahdollisuudet ja välttämättömyydet?

– Tähän liittyy tietenkin iso epävarmuus. Me joudumme toimimaan nyt, meidän olisi pitänyt toimia jo eilen. Emme kuitenkaan pysty ennakoimaan, sitä, mitä nämä meidän toimien vaikutukset ovat, Kumpula lisäsi.

Kumpulan keskustelukumppanina toiminut Niinistö toi ensimmäisenä huomionaan esiin sen, että ilmastonmuutos on vain yksi osa laajaa luonnonvarojen ylikulutusta.

– Haasteen mittaluokka on massiivinen ja ymmärrettävästi ekologit ja biologit ovat aiheesta kauhuissaan. Meillä on lajien sukupuuttoaalto käynnissä, puhtaan veden saatavuudesta tulee pulaa parin vuosikymmenen kuluessa ja mikromuovit leviävät vesistöihimme, Niinistö sanoi.

Niinistö lisäsi, ettei muutos tapahdu kabineteissa tai pelkästään yksilötasolla kulutustottumuksia muuttamalla, vaan myös politiikassa täytyy tapahtua merkittävä muutos kohti tietoisempaa ympäristöpolitiikkaa.

Koulutus kaventaa digitaalista eriarvoisuutta


Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen ja tietojenkäsittelytieteiden professori Timo Knuutila keskustelivat tekoälystä ja digitalisaatiosta.

Tilaisuuden viimeisenä aiheena oli tekoäly. Knuutila aloitti keskustelun toteamalla, että viime vuosina on tapahtunut valtavaa kehitystä tietyillä tekoälyn osa-alueilla.

– Tiedeyhteisö on tutkinut kymmeniä vuosia tekoälyä ja edistys on ollut minimaalista. Nyt viidessä vuodessa on hypätty yli ihmistason, ei kaikilla tekoälyn alueilla, mutta esimerkiksi kuvantunnistuksessa tai konekääntämisessä.

Teknologinen kehitys on johtanut myös tilanteeseen, jossa puhutaan digikuilusta ja digitaalisesta eriarvoisuudesta, kun yhä useammat palvelut ovat siirtyneet fyysisestä maailmasta digitaaliseen. Europarlamentaarikko Kyllönen esitti retorisen kysymyksen, miten uhasta syntyy mahdollisuus.

– Vastaus on koulutus, ja siitä on viime vuosina Suomessakin puhuttu. Miten seniorikansalaiset pysyvät kehityksessä mukana? Kouluttamalla, ohjaamalla, opastamalla. Miten tulevaisuuden innovaatioita ja laitteita tuotetaan ja käytetään? Miten nuorten koulutus muuttuu? Miten työelämä reagoi muutokseen, Kyllönen pohti.

Turun Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt, asiantuntijat ja kansalaiset. Seminaareissa, paneelikeskusteluissa, kyselytunneilla ja kansalaiskeskusteluissa käydään rakentavaa vuoropuhelua Euroopasta ja Euroopan unionin merkityksestä ja kehityksestä. Turun Eurooppa-foorumi on käynnissä torstaista 30.8. lauantaihin 1.9.

Lisätietoa:

Kun tutkittu tieto ja politiikka kohtaavat -keskustelutilaisuuden tallenne Youtubessa

--
Heikki Kettunen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 30.8.2018 17:10 ,  Päivitetty 3.9.2018 10:44

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto