Poliittinen historia juhli 50-vuotista taivaltaan
​Valtio-opin professori Henri Vogt (vas.), yliopisto-opettaja Rauli Mickelsson ja professori Maija Setälä luovittivat professori Vesa Varekselle, yliopisto-opettaja Tiina Lintuselle ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajalle Markku Jokisipilälle Kimmo Ojaniemien teoksen Vuosi tulee Muhammedin luo. Vogtin mukaan teos kuvastaa hyvin sisarusoppiaineita, jotka Publicumiin muuton myötä jakavat yhteiset tilat.
​– On äärimmäisen tärkeätä pyrkiä dialogiin kaikkien tutkijoina esiintyvien historioitsijoiden kesken tavoitteena rohkaista ja tukea mahdollisuuksia riippumattomaan ja kriittiseen rajat ylittävään historiantutkimukseen niin, että historioitsijat voisivat toimia myös konfliktien ehkäisijöinä ja ratkaisijoina, Tuomioja totesi juhlapuheessaan.
 
Hän on vienyt sanomaa eteenpäin puhuessaan historioitsijoiden, diplomaattien ja poliitikkojen kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä.
 
– Olen ilahtunut siitä, miten laajalti ajatus historioitsijoiden aktiivisesta ja systemaattisesta kansainvälisestä yhteistyöstä konfliktien ratkaisemisessa ja rauhanvälityksessä on otettu kaikkialla positiivisesti vastaan, Tuomioja totesi.
Viime kesäkuussa Tuomioja kutsuikin joukon suomalaisia historioitsijoita koolle keskustelemaan teemasta, ja lopputulemana oli päätös perustaa Historioitsijat ilman rajoja Suomessa-niminen yhdistys.
 
Yhdistyksen tarkoituksena on osana rajat ylittävää historioitsijoiden kansainvälistä verkostoa edistää ja syventää historian yleistä ja monipuolista tuntemusta, edistää historiallisen aineiston ja arkistojen avointa ja vapaata käyttöä, edistää historian eri näkemysten ja tulkintojen asiallista vuorovaikutusta ja lähentää ristiriitaisia käsityksiä historian kulusta ja tapahtumista, myötävaikuttaa siihen, ettei historiaa käytetä ruokkimaan konflikteja tai ylläpitämään viholliskuvia ja vääristäviä myyttejä sekä edesauttaa historian käyttöä konfliktien liennyttämisessä ja ratkaisussa.
 
– Olemme järjestämässä isompaa kansainvälistä konferenssia teemalla Historians without borders – the Use and Abuse of History in Conflicts 19.–.20. toukokuuta ja paikkana on Helsingin yliopisto. Olette sinne kaikki tervetulleita, Tuomioja totesi.
 

vares tuomioja.jpg

Kahden tieteenalan rajapinnassa

Tuomiojan juhlapuhe oli kuin jatkoa professori Vesa Vareksen (kuvassa vas.)  luonnehdinnalle viisikymppisen oppiaineen luonteesta yhteiskuntatieteellisen ja humanististen tieteiden rajapinnassa.
 
– Olemme historianala, jolla on oma profiilinsa ja metodinsa. Tavoitteenamme on oman ajan maailmammetekeminen ymmärrettäväksi historian tutkimuksen näkökulmasta, Vares luonnehti.
Professorin mukaan poliittisen historian kivijalkana on alusta saakka ollut suomalainen sisä- ja ulkopolitiikka sekä kansainvälisen politiikan tutkimus, mutta kivijalan rinnalle on vuosien saatossa ollut vaihtuvia proteeseja.

– Oppiaine on antanut mahdollisuuden kokeiluihin. Meillä on samaan aikaan ollut sekä jatkuvuutta että mahdollisuutta uudistumiseen. Meiltä on lähtöisin Itä-Aasian keskus, Väli-Eurooppa-tutkimus, nykyisin näkyvintä osaamme on Eduskuntatutkimus ja Eurooppatutkimus, ja otammepa osuutemme myös John Morton -keskuksen perustamisesta.
 
Päärakennuksen vitriiniin koottu poliittisen historian näyttely veti puoleensa reilun vuoden sisällä väitelleitä Tapio Tervamäkeä (kuvassa vas.) ja Eero Auvista. Eläkepäivillään väitelleet miehet muistelivat poliittisen historian oppiaineen alkuvuosia. Helsingin yliopisto oli jo ennättänyt perustaa omansa, Turun taipaleen esittelee emeritusprofessori Timo Soikkasen toimittaja teos Lähihistorian palveluksessa.
tohtorit.jpg

– YYA-ajan loputtua alkoi ainutlaatuinen aika, jolloin poliitikkojen taholta ei enää painostettu tutkijoita. Painostus oli sekä suoraa että alitajuista, mutta tiettyä varovaisuutta oli. Esimerkiksi talvisodan syystä ei voitu puhua avoimesti ennen YYA-ajan päättymistä, kaksikko muistelee.
 
Tervamäen mukaan nyt ollaankin tutkimuksen vapauden kannalta loistavassa tilanteessa, ongelmana on tutkimusrahoitus. Tuomiojaa huolestutti elämämme aikana, jota voi kutsua historiattomaksi.
– Tarkoitan sitä että tieto ja ymmärrys suurista historiallista trendeistä on hektisten muutosten ja uutisvirran keskellä eläville ihmisille katoavaa kansanperinnettä. Ihmisiltä puuttuu riittävän selkeä näkemys siitä mistä ja miten olemme tulleet sellaiseen maailmaan ja yhteiskuntaan, jossa nyt elämme. Ilman tätä historiallista perspektiiviä ei pysty ymmärtämään tätä päivää eikä kykene näkemään myöskään tulevaisuuteen eikä ottamaan sitä haltuunsa. Historiaa tuntemattomilla on myös suurempi riski joutua historian ja erilaisten historiallisten myyttien ja historian väärinkäytön vangeiksi.
yleiso.jpg
 
Erja Hyytiäinen
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 14.12.2015 17:10 ,  Päivitetty 17.12.2015 10:15

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto