"Virukset kaappaavat solusi"
Dekaani Pentti Huovinen havainnollisti metrimitalla bakteerien suhteellista kokoa.

​Infektiobiologian ja Infektiosairauksien tutkimusohjelma on yksi lääketieteellisen tiedekunnan tieteellistä toimintaa profiloivista tutkimusohjelmista vuosille 2011–2015.

Ohjelma edistää yhteistyötä yliopiston mikrobeja tutkivien yksiköiden välillä. Tulevassa tutkimusohjelmavalinnassa infektiotautien tutkimusohjelmaa esitetään laajennettavaksi entisestään.

Yleisötapahtuman tarkoitus oli levittää ajankohtaista tietoa mikrobeista ja niiden tutkimuksesta.

Hyvät ja pahat bakteerit

Dekaani Pentti Huovinen, infektiobiologian ja Infektiosairauksien tutkimusohjelman aikaisempi johtaja, käynnisti illan yleisöön vetoavalla esityksellä bakteerien keskeisestä roolista arkielämässä.

– Jos kaikki maapallon virukset laitettaisiin jonoon, ulottuisi jono 100 miljoonan valovuoden päähän. Tämä huolimatta siitä, että viruksen koko on niin pieni, ettei yksittäistä virusta voi havaita kuin voimakkaasti suurentavalla elektronimikroskoopilla.

– Bakteerien merkitystä ihmiselämässä kuvaa hyvin myös se, että ihmisen bakteerien kokonaismäärä on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin tämän solujen määrä.

Sen lisäksi, että bakteerit aiheuttavat sairauksia, niillä näyttäisi olevan myös keskeinen rooli erilaisilta taudeilta puolustautumisessa.

Huovinen esitteli osoituksena tästä käyrää, joka kuvaa luonnon mikrobeille altistumisen ja sairastavuuden suhdetta:

– On osoituksia siitä, että kun altistumisemme luonnon mikrobeille on vähentynyt, sairastuvuus moniin tauteihin on lisääntynyt samassa suhteessa.

Globaalien virustautien haasteet

Infektiobiologian ja Infektiosairauksien tutkimusohjelman johtaja, professori Ilkka Julkunen korosti alan kohtaavan jatkuvasti haasteita, kun uusia taudinaiheuttajia löydetään – eivätkä vanhatkaan ole minnekään poistumassa.

Viime vuonna uutiset täyttänyt ebolaepidemia on tästä hyvä esimerkki. Globaalit epidemiat ja niiden vastustaminen luovatkin erityistä painetta uusien antibioottien ja rokotteiden kehittämiseksi.

Ebolan kaltaisten globaalien uhkien torjumiseen tarvitaan paitsi tutkimuksellista panostusta ja yhteistyötä, myös globaalia vastuunottoa. Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö on tehnyt ensiarvoisen tärkeää työtä vaikeissa olosuhteissa.

– Ebolan esiintymismaissa olosuhteet ovat usein niin äärimmäiset, että hoitotyötä pystyy tekemään vain tunnin kerrallaan, Julkunen mainitsee.


Infektiobiologian ja Infektiosairauksien tutkimusohjelman johtaja, professori Ilkka Julkunen korosti globaalia vastuuta virusepidemioiden torjunnassa.

– Länsimailla on vastuu kehittää lääkkeitä ja rokotteita, mutta myös tuottaa ja välittää tietoa viruksista ja niiden torjumisesta, Julkunen tähdensi.

Tutkimus onkin tuottanut jo hyviä tuloksia ebolarokotteen osalta. Kehitetyt rokotteet ovat toimineet paitsi koe-eläimillä, myös ihmisillä. Pohjatutkimuksen rooli on kuitenkin ollut merkittävä nykyisten läpimurtojen saavuttamisessa.

– Tarvitaan yhteistä tahtoa ja vastuunottoa. Ebola on voitettavissa yhteistyöllä, tiivisti Julkunen.

Syöpä suurennuslasin alla

Illan viimeiset esitykset oli omistettu syöpäviruksen tutkimukselle. Professori Stina Syrjänen valotti syöpärokotteiden tulevaisuutta ja mahdollisuuksia. Nuoremman polven tutkija Hanna-Mari Koskimaa puolestaan esitteli syöpäviruksen toimintaa suhteessa ihmisen puolustusjärjestelmään ja Jenni Lehtinen kertoi herpesviruksen mahdollisesta taipumisesta syöpälääkkeeksi.

 

Teksti ja valokuvat: Tilda Junko

Etusivun nostokuva: PublicDomainPictures

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 29.10.2015 15:45 ,  Päivitetty 29.10.2015 16:05

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto