Äidin raskausajan masennus- ja ahdistusoireilu voi heikentää hänen muistitoimintojaan

Raskausaika muuttaa äidin kehoa, myös aivotoimintoja, ja siten valmistaa äitiä lähestyvän vanhemmuuden vaatimuksiin. Monet äidit raportoivat kokevansa muistiongelmia raskausaikana, mutta näitä ongelmia on ollut vaikea todentaa psykologisin tutkimusmenetelmin.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa selvitettiin, miten äidin masennus- ja ahdistusoireet ovat yhteydessä kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja tarkkaavaisuuteen.

– Havaitsimme, että äidit, joilla oli masennusoireilua jossain vaiheessa raskautta, suoriutuivat heikommin avaruudellisen työmuistin tehtävässä keskiraskaudessa. Myös ajankohtaiset, raskauteen ja syntyvän lapsen terveyteen liittyvät ahdistuneisuusoireet heikensivät työmuistitoimintoja, mutta vain ajoittuessaan suunnilleen samaan aikaan kognitiviisen testin kanssa, sanoo tohtorikoulutettava Eeva-Leena Kataja.

Tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia raskaana olevista äideistä raportoi raskausaikana mielialaongelmia, kuten masennus- ja ahdistusoireita. Nämä oireet liittyvät mahdollisesti raskausajan hormonipitoisuuksien jyrkkiin muutoksiin.

– Tutkimusaineistossamme äitien oireilu oli melko matalalla tasolla, mutta jo keskitasoiset oireet olivat yhteydessä heikompaan suoriutumiseen muistitoimintoja edellyttävissä tehtävissä. Teimme tutkimuksessa tärkeän havainnon, että raskausajan masennus- ja ahdistusoireet voivat heikentää äidin työmuistia ja heijastua esimerkiksi kykyyn ottaa vastaan tietoa raskausaikana sekä selviytyä arkisista, kognitiivista ponnistelua vaativista tilanteista, Kataja kertoo.

Katajan mukaan tulevaisuudessa on tärkeää selvittää, ovatko muistiongelmat tilapäisiä, onko joillain äideillä suurempi riski kärsiä muistiongelmista myös synnytyksen jälkeen ja liittyvätkö muistinongelmat jollain tavalla toimintaan vanhempana.

Oireiden tunnistaminen mahdollistaa äitien tukemisen

Osalla naisista ahdistus- ja masennusoireet käynnistyvät raskausaikana ja ne voivat olla ohimeneviä. Toisilla oireilua on ollut jo ennen raskautta, ja raskausajan hormonaaliset muutokset nostavat oireilun uudelleen pintaan.

– Raskausajan oireilu on riskitekijä synnytyksen jälkeiselle masennukselle. Oireilun merkitys lapsen kehityksen kannalta on vilkkaan tutkimuksen kohteena. Jotta raskaana olevia äitejä ja heidän perheitään voitaisiin tukea oikein ajoitetuilla ja kohdennetuilla interventioilla, olisi tärkeää tunnistaa oireilu, sekä ymmärtää siihen yhdistyviä tekijöitä, Kataja huomauttaa.

Masennus- ja ahdistusoireilun tiedetään olevan yhteydessä kognitiivisiin, tiedonkäsittelyn ongelmiin. Kuitenkin tekijöiden yhteisvaikutuksia on tutkittu Katajan mukaan hämmästyttävän vähän odottavien äitien keskuudessa.

– On todennäköistä, että työmuistitoiminnot käyvät läpi muutoksia raskausaikana, ja tämä on mahdollisesti osa normaalia sopeutumis- ja kypsymisprosessia kohti vanhemmuutta. Kognitiivisten toimintojen, erityisesti työmuistin, tiedetään kuitenkin olevan tärkeää vanhempana toimimisessa ja vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, Kataja painottaa.

>> Tutkimus on julkaistu lehdessä Journal of Affective Disorders

JV
Kuva: Hanna Oksanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 30.5.2017 12:50 ,  Päivitetty 30.5.2017 12:56

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku



Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto