Ainutlaatuisen laaja tutkimus selvittää raskauspahoinvointia

​Lopu jo! -tutkimuksessa on muutaman viime vuoden aikana laadittu tähän mennessä laajin raskauspahoinvointiin liittyvä kysely.

‒ Kyselyyn on vastannut jo yli 2 200 odottajaa. Mukana on sekä oireettomia että pahoinvoinnista kärsineitä, kertoo projektin vetäjä, aiheesta väitöskirjatutkimusta synnytys- ja naistentautiopin oppiaineessa tekevä Miina Nurmi.

Käynnissä olevan tutkimuksen tulokset tarjoavat aikanaan kattavan kuvan siitä, mitkä tekijät vaikuttavat raskauspahoinvointiin ja miten suuri osa odottajista kärsii raskauspahoinvoinnista. Tällä hetkellä raskauspahoinvoinnin esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, sillä terveydenhuollon rekistereissä ei systemaattisesti koota tietoa raskauspahoinvoinnista. Aineisto valmistuu tänä vuonna.

Vaikea pahoinvointi vaikuttaa jaksamiseen

Lievimmillään pahoinvointi voi olla iloinenkin asia. Se on yksi ensimmäisiä merkkejä raskaudesta ja kertoo siitä, että istukka toimii hyvin ja tuottaa raskautta ylläpitäviä hormoneja. Vaikea pahoinvointi voi aiheuttaa nestehukkaa ja vitamiinien puutosta. Lisäksi jatkuva oksentelu kuluttaa ruokatorvea ja suun limakalvoja ja voi vaurioittaa hammaskiillettä. Pahoinvointi vaikeuttaa myös päivittäistä jaksamista arjessa.

‒ Vaikea pahoinvointi voi aiheuttaa turhautumista ja ahdistusta sekä estää nauttimasta tulevasta vauvasta. Jos pahoinvointi jatkuu raskauden loppuun saakka, vauvavalmisteluja ei ehkä jaksa tehdä. Pahimmillaan on huomattu, että äidin ja vauvan vuorovaikutussuhteen muodostuminen voi vaikeutua. Voimien loppuessa jotkut odottajat ovat päätyneet aborttiin, vaikka vauva olisi ollut toivottu. Kun pahoinvointi on päällä, sen haluaa loppuvan keinolla millä hyvänsä, mikä voi kaduttaa jälkeenpäin. Toisaalta uusi raskauskin voi pelottaa, Nurmi sanoo.

Uusi mittari nopeuttaa hoidon tarpeen tunnistamista


Raskauspahoinvointiin vaikuttavat monet eri tekijät, esimerkiksi kilpirauhasen tai tasapainoelimen toimintahäiriö, infektiot tai sukutausta. Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan eri tekijöitä, jotta hoitokeinoja voidaan kohdentaa yksilöllisesti. Jotta erityisesti hoidettavissa olevien pahoinvointitekijöiden jäljille päästäisiin mahdollisimman nopeasti, osana tutkimusta käytetään Kanadassa kehitettyä ns. PUQE-mittaria hoidon tarpeen arviointiin sekä luodaan kriteeristö, jonka perusteella neuvoloissa osataan ohjata odottaja lääkärille tai hoitoon.

Mittari kysyy odottajan pahoinvoinnin määrän tunteina sekä oksennuskertojen ja yökkäilykertojen määrän. Tuloksena saadaan pistemäärä, joka toimi arviona pahoinvoinnin vaikeudesta.

‒ Yhdistämme tämän tutkimusaineiston terveydenhuollon rekistereistä saatavaan tietoon siitä, onko odottaja ollut sairaalassa hoidettavana hyperemeesin eli komplikaatioita aiheuttaneen pahoinvoinnin vuoksi. Kun saamme tiedon siitä, millaisia pistemääriä hoitoon otetuilla odottajilla on ollut, voidaan arvioida, millaiset pisterajat olisivat meillä Suomessa tarkoituksenmukaiset ‒ ja miten vaikeaa pahoinvointia meillä on käytäntönä ollut hoitaa.

Neuvolahenkilökunta avainasemassa

Turun ja lähikuntien neuvolatyöntekijät ovat olleet avainasemassa rekrytoimassa odottavia äitejä Lopu jo! -tutkimukseen. Tutkimuksen edistämiseen osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille järjestetään tutkimushankkeessa koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään raskauspahoinvointia ja jaetaan tietoa käynnissä olevasta tutkimuksesta.

‒ Neuvoloiden henkilökunta on eniten tekemisissä odottajien kanssa. Mitä enemmän he tietävät raskauspahoinvoinnista ja sen hoitokeinoista, sitä helpompaa heidän työnsä on ja odottajien vointi parempaa. Tutkimuksen vaiheesta ja tuloksista kertominen on myös kohtelias tapa kiittää siitä työstä, jota mukana olleet ovat tutkimuksen eteen tehneet. Tämä on osallistujille kiinnostavaa ja motivoivaa.

Lue lisää tutkimuksesta osoitteesta http://lopujo.fi/.

Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Hanna Oksanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 28.4.2015 14:20 ,  Päivitetty 28.4.2015 14:24

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto