Aivokudos kätkee tuhat ja yksi salaisuutta
​Lääketieteellisen tiedekunnan viidettä kertaa järjestämä Aivot-kurssi osoittaa vetovoimansa. Valinnaiselle kolmen opintopisteen kurssille olisi tulijoita enemmän kuin pystyttiin ottamaan. Kurssin vastuuhenkilö, lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikön johtaja Outi Kortekangas-Savolainen on erityisen tyytyväinen siihen, että aiemmin tiedekunnan sisällä eri tutkintojen opiskelijoille tarjottu kurssi on murtanut seinän myös toiseen tiedekuntaan. Mukana on tulevia ja nykyisiä sosiaalityöntekijöitä, opiskelijoina ja opettajina. Jo vanhastaan kurssilla on myös kiintiöt Turku ammattikorkeakoulun sekä Yrkeshögskolan Novian opiskelijoille.

– Moniammatillisen otteen merkitys hoitotyössä kasvaa, ja meidän pitää ottaa se huomioon koulutuksessa, Kortekangas-Savolainen sanoo.

Luentosalin edessä neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson haastaa opiskelijat pohtimaan, mistä masennus johtuu? Elämänkriiseistä, stressitekijöistä, negatiivisille asioille altistumisesta, perimästä, aivojen kehityksestä.

– Kyllä, Karlsson sanoo ja nyökyttelee tietämykselle.

Laukaisevia tekijöitä on paljon, mutta Karlsson ryhtyy kertomaan kymmenkunta vuotta sitten julkaistusta uusiseelantilaisesta kohorttitutkimuksesta, jossa tutkittiin lapsia, joiden tiedettiin olevan kaltoinkohdeltuja, lapsia, jotka ilmoittivat itse kokeneensa kaltoinkohtelua ja lapsia, joilla ei ollut minkäänlaista kaltoinkohtelukokemusta.

– Tässä tutkimuksessa osoitettiin serotoniinitransportterigeenin vaikutus masennuksen syntyyn. Se, minkä variantin tuosta geenistä ihminen omaa, vaikuttaa riskiin sairastua. Samankaltaisen lapsuudenkohtalon kokeneista lapsista toinen masentui, toinen ei, ja se saattaa riippua juuri tuosta geenistä, Karlsson sanoo.

Havainto on merkittävä, sillä masennuksesta on tullut Suomessakin suurin ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen syy. Nykyisin sairautta todetaan jopa 10-vuotiailla. Syyn Karlsson jäljittää stressiin, ja aivoihin.

– Stressi muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa, mutta sen aiheuttama toiminnallinen vaikutus saattaa näkyä vasta pitkällä viiveellä. Eri aivoalueet ovat eri tavalla herkkiä stressille, mutta me emme tiedä miten. Sen tiedämme, että ihmisen stressitilanteissa tarvitsema kortisoli on pitkän päälle myrkkyä aivoille, Karlsson sanoo.



Jos korkea kortisolitaso jää päälle, osa aivojen hermosoluista kuolee. Karlsson kuitenkin muistuttaa, että aivoissa on suurta plastisuutta koko ihmisen kehityksen ajan. Aivosoluja syntyy koko ajan uusia.

– Ennen ajateltiin, että masennus on vain henkistä ja se menee itsestään ohi. Sen jälkeen ajateltiin, että kyseessä on tavallaan lievä aivovaurio, joka ei korjaannu. Nyt tiedämme, että ainakin osa aivomuutoksista voi korjaantua. Kun masentuneella on hyvä hoitosuhde, turvallisuuden tunne ja toivo, muutoksia tapahtuu sekä psykologiassa että biologiassa, Karlsson sanoo.

Kortisoli vaikuttaa nuoriin ja aikuisiin eri tavalla. Nuorten aivot ovat erityisen herkkiä stressin vaikutuksille. Stressitilanteessa aivot ensin tuottavat runsaasti hermosoluyhteyksiä, ja hetken päästä ylimääräisiä katkotaan pois. Aivokuori ohenee ja pienenee. Siinä missä stressi nuorilla tuhoaa etuaivokuorta, aikuisilla se kutistaa hippokampusta.

– Tiedämme, että hippokampus voi aikuisilla pienentyä masennuksen yhteydessä jopa 10 prosentilla, Karlsson sanoo.


>> Lue koko juttu Aurorasta

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Hanna Oksanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 14.1.2016 16:00 ,  Päivitetty 14.1.2016 16:06

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto