Alkoholin riskikäyttö voi lisääntyä eläköitymisen jälkeen

​Eläkkeelle jäävistä 12 % lisäsi alkoholin riksikäyttöä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Suurella osalla työntekijöistä ei kuitenkaan havaittu muutosta alkoholin riskikäytössä eläköitymisen yhteydessä: 81 % ei käyttänyt alkoholia riskitasolla seurannan aikana ja 7 prosentilla riskikäyttö oli jatkuvaa, vaikka heilläkin riskikäyttö alkoi laskea hitaasti eläköitymisen jälkeen. Alkoholin riskikäyttö määriteltiin miehillä 24 annoksena ja naisilla 16 annoksena viikossa, tai sammumisena alkoholin käytön yhteydessä.

‒ Alkoholin riskikäytön lisääntyminen oli yleisempää tupakoijilla, miehillä ja niillä jotka raportoivat masennusta, kertoo erikoistutkija, dosentti Jaana Halonen Työterveyslaitokselta. Nämä ovat tunnettuja runsaan alkoholinkäytön riskitekijöitä.

Eläkkeelle siirtyminen on iso elämänmuutos ja tämän tutkimuksen valossa myös riski huonompien elintapojen omaksumiseen.

‒ Suurten ikäluokkien ikääntyessä noin 70 000 suomalaista jää vuosittain eläkkeelle, joten kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Eläköitymiseen liittyy lisääntynyt vapaa-aika sekä muutoksia sosiaalisissa verkostoissa, millä voi olla joko haitallisia tai myönteisiä kansanterveydellisiä seuraamuksia, toteaa akatemiatutkija, dosentti Sari Stenholm Turun yliopistosta.

‒ Työterveyshuolto ja työnantajat voisivat kehittää toimintasuunnitelmia joiden avulla työntekijöitä voidaan valmistaa eläköitymiseen ja sen tuomiin muutoksiin. Näin haitallisia elämäntapamuutoksia voitaisiin mahdollisesti ehkäistä, ehdottaa Jaana Halonen.

Tutkimuksessa mukana lähes 6 000 kunta- ja sairaalasektorin työntekijää

Tutkimuksessa seurattiin 5 800 Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimukseen ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimukseen kuuluvaa henkilöä, jotka olivat jääneet vanhuuseläkkeelle vuosien 2000‒2011 välillä. Jokainen osallistuja oli vastannut alkoholin kulutusta koskeviin kysymyksiin ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, University College Londonin ja Harvardin yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, NordForsk, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Juho Vainion Säätiö.

>> Linkki artikkeliin Addiction-lehdessä

TS
Kuva: Quinn Dombrowski

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 30.3.2017 9:10 ,  Päivitetty 30.3.2017 9:23

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto