Arkeologit paikansivat Aimalan keskiaikaisen kirkkomaan
​Filosofian maisteri Anne-Mari Liira kaiva haudan pohjalta esiin lapselle kuulunutta reisiluuta.

​Jo 1700-luvulta lähtien tallennetun paikallisen perinteen mukaan nyky-Lempäälän Aimalassa on keskiajalla 1300-luvulla ja 1400-luvun alussa sijainnut Lempäälän ja Vesilahden muodostaman yhteisen kirkkopitäjän puukirkko. Kirkon kerrotaan palaneen 1400-luvun alkupuolella, jonka jälkeen seurakunta jakautui ja uudet kirkot rakennettiin Vesilahdelle ja Lempäälän nykyisen kirkonkylään. Asiakirjalähteitä ei Aimalan kirkosta ole säilynyt.

Turun yliopiston arkeologian oppiaineen toukokuisissa kahden viikon koetutkimuksissa onnistuttiin paikantamaan kirkkomaan sijainti.

– Ruumishautoja löytyi laajalta alueelta. Ehdimme kokonaisuudessaan tutkia kaivausten aikana kymmenisen hautaa. Haudat olivat itä–länsi-suunnassa ja täysin esineettömiä, edes arkun nauloja ei hautauksissa tullut vastaan. Tästä säännönmukaisuudesta ja luiden maatumisasteesta päätellen kyse on keskiaikaisesta kristillisestä hautausmaasta. Kirkkomaan tarkka ikä tullaan kuitenkin vielä selvittämään paikalta otetuista näytteistä radiohiilimenetelmällä, tutkimuksia johtanut arkeologi Juha Ruohonen kertoo.

hauta-480.jpg
Numeron 6 saanut pohjaan saakka tutkittu hauta on pituutensa perusteella kuulunut lapselle. Nuoli osoittaa pohjoiseen.

Lempäälän tutkimuksissa hyödynnettiin Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä saatuja kokemuksia ja siellä kehitettyjä menetelmiä. Ruohonen johtaa myös Suomen vanhimman kirkonpaikaksi määritellyn Ristimäen tutkimuksia.

– Tutkimusalueelle otollisiksi katsottuihin tai muutoin selvitystä vaativiin kohtiin kaivettiin matalia koekuoppia tai tehtiin pitkänomaisia koeojia. Kuopilla, ojilla ja kairauksilla saatiin selvitettyä erilaisten myöhempien täyttömaakerrosten paksuutta sekä hiekkapitoisten maalajien esiintymistä. Havaintojen perusteella tehtiin myös päätelmiä hautaamiseen soveltuvien alueiden sijainnista, Ruohonen kertoo.

Alue on osittain tuhoutunut myöhemmän rakentamisen seurauksena, mutta nyt saatujen tulosten perusteella tutkimuksia voidaan kohdentaa kaikkein potentiaalisimmille alueille. Mikäli hanke saa jatkorahoitusta, on vuorossa kirkkomaan koon sekä sen rajojen ja luonteen selvittämisen ohella varsinaisen kirkkorakennuksen sijainnin paikantaminen.

Siiri-Tuomenoja.jpg
Humanististen tieteiden kandidaatti Siiri Tuomenoja dokumentoi piirtämällä koeojasta esiin tullutta tummempaa hautaläikkää.

Jo keskiajalla käytöstä pois jääneenä kirkkomaana kohteella on huomattava tutkimuksellinen merkitys vanhan Satakunnan maakunnan ja nykyisen Pirkanmaan varhaishistorialle. Arkeologisten tutkimusten kautta voidaan saada runsaasti uutta tietoa esimerkiksi kirkkomaata käyttäneestä yhteisöstä, mutta myös laajemmin alueen seurakuntarakenteen ja seurakunnallisen järjestäytymisen varhaisista yksityiskohdista.

Turun yliopisto toteutti tutkimukset yhteistyössä muun muassa Lempäälä-Seuran kanssa. Seura sai Aimalan tutkimuksiin avustusta Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahastosta.

>> Lue lisää Aimalan kirkosta

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Juha Ruohonen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 30.5.2017 14:25 ,  Päivitetty 30.5.2017 14:32

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto