Autististen lasten sisaruksilla kohonnut kehityksellisten ja psykiatristen häiriöiden riski
Tutkimus selvitti koko psykiatristen häiriöiden kirjon esiintyvyyttä autististen lasten sisaruksilla. Väestöpohjaisessa tapaus-verrokkirekisteritutkimuksessa tarkasteltiin 3 578 autistia, joilla oli 6 022 biologista sisarusta. Vertailuryhmässä oli 11 775 kontrollilasta, joilla oli yhteensä 22 127 sisarusta.

– Tutkimuksessa autististen lasten sisaruksilla ilmeni kohonnut riski laaja-alaisiin kehityksen viivästymiin kuten kehitysvammaisuuteen ja autismikirjon häiriöihin, kapea-alaisempiin kielellisen tai hahmotuksen ja motoriikan hankaluuksiin sekä oppimisvaikeuksiin mukaan lukien aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö eli ADHD sekä Touretten syndrooma, tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkija Elina Jokiranta-Olkoniemisanoo.

Tutkijat havaitsivat myös, että sisaruksilla esiintyi vertailuryhmään nähden enemmän skitsofreniakirjon sairauksia, mielialahäiriöitä, ahdistuneisuushäiriöitä, lapsuusiän tunne-elämän häiriötä sekä käytös- ja uhmakkuushäiriöitä.

– Oli yllättävää, että kaikkia tutkittuja häiriöitä paitsi päihdehäiriötä esiintyi autistien sisaruksilla useammin kuin kontrolliryhmän sisaruksilla, Jokiranta-Olkoniemi sanoo.

Aiemman tutkimustiedon perusteella tutkimusryhmä osasi odottaa sisaruksilta ainoastaan korkeampaa autismikirjon häiriöiden riskiä.

– Olemme myös aikaisemmin osoittaneet, että vanhempien psykiatriset häiriöt ovat yhteydessä lapsen autismiin. Tulokset viittaavat siihen, että erilaisilla kehityksellisillä ja psykiatrisilla häiriöillä on yhteisiä riskitekijöitä, Jokiranta-Olkoniemi pohtii.

Sisarukset varhaisen arvioinnin piiriin

Jokiranta-Olkoniemi korostaa, ettei yksittäisen lapsen sairastumisriskiä voida tulosten perusteella arvioida. Käytännön potilastyössä autismidiagnoosin saaneiden sisaruksiin on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota.

– Sisarusten oireiluun on tämän tutkimuksen perusteella syytä kiinnittää huomiota varhaisen tunnistamisen ja kuntoutuksen mahdollistamiseksi.

Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander toteaa, että tutkimustulokset ovat merkittäviä, koska esimerkiksi autismin varhainen tunnistaminen ja kuntouttavan hoidon järjestäminen ovat keskeisen tärkeitä lapsen ennusteen kannalta.

– Tämä tutkimus osoitti, että eri neuropsykiatriset häiriöt kasaantuvat perheisiin, minkä tulisi näkyä paitsi häiriöiden varhaistunnistuksen myös perhekeskeisen hoitojärjestelmän kehittämistyössä, professori Sourander huomauttaa.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa JAMA Psychiatry -lehdessä.

Tutkimus on osa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen laajaa tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään keskeisten neuropsykiatristen häiriöiden syntymekanismeja, riskitekijöitä ja ennustetta. Tutkimusta ovat rahoittaneet mm. National Institute of Mental Health (NIMH), Suomen Akatemia sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: hepingting, rajattuna sopivaan kokoon

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 5.5.2016 9:55 ,  Päivitetty 5.5.2016 10:00

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto