Avartuvan normaalikoulun remontti harjassa
Veli-Matti Hakanen näkee jo uudistuvien tilojen mahdollisuudet. Auditoriosta rakentuu todellinen monitoimitila.

​Johtava rehtori Veli-Matti Hakanen on harjaisissa silminnähden tyytyväinen. Rakennusväen syödessä hernesoppaa ja haitarin soidessa rehtori pujahtaa yläkertaan esittelemään auditoriota.

– Aiemmin auditoriomme oli keskellä rakennusta ja hallitsi aivan kaikkea. Nyt se on purettu ja uusi auditorio rakennettu yhdelle sivulle. Auditorio ei enää hallitse koko rakennusta. Uusi auditorio on kertakaikkisen upea, Hakanen sanoo ja ryhtyy luettelemaan tilan monia käyttötarkoituksia: luentoja, näytelmiä, konsertteja, mitä vain koulun väki keksii tilassa järjestää.

Mahdollisuus käyttää tiloja monipuolisesti on ohjannut koko rakennusprojektia. norssi-harjannostajaiset-50.jpg
Esimerkiksi luokkahuoneet ovat huomattavasti aiempaa suurempia, jotta tiloja voidaan muokata eri tyyppisten oppimistapojen vaatimiksi. Toinen ohjenuora on ollut ollut luoda avoimuutta ja yhteisöllisyyttä.  Monissa luokissa neljästä seinästä yksi on lähes kokonaan lasia, se sallii katseen nähdä, mutta estää äänen kulun.

– Kun palaamme väistötiloista peruskorjattuun norssiin, se antaa meille erinomaisen tilaisuuden uudistaa toimintakulttuuriamme, Hakanen sanoi.

Rakennus valmistui alun perin vuonna 1980, vastavalmistunut Hakanen aloitti opettajanuransa norssin liikunnanopettajan sijaisena 1981. Siitä lähtien kaksikko on kulkenet yhdessä.

– Valmistuessaan Turun normaalikoulun rakennus oli moderni. Tuohon aikaan perinteinen koulu oli samanlainen kuin vankilat ja sairaalat. Pitkä käytävä, jonka varrella on huoneita. Meillä oli heti alussa soluja, keskusaukio ja monenlaisia tiloja, Hakanen sanoi.

Yhdessä kuljetun taipaleen viimeiset vuodet ennen remonttia olivat tuskaa. Kun vuonna 1980 rakennuksessa työskenteli opettajina ja oppilainen 850 ihmistä, ennen peruskorjausta määrä oli jo 1100. Rakennuksen omistanut Senaattikiinteistöt oli kuitenkin rahapulassa määrännyt laajan rakennuskiellon, ja oppilasmäärältään paistuneessa norssissa kärsittiin hiilidioksidivajeesta.

– Sitten tapahtui kaksi merkittävää asiaa. Ensimmäisenä rakennus siirtyi Suomen Yliopistokiinteistöjen omistukseen, joka oli kiinnostunut talon kehittämisestä. Toisena yliopiston uusi rehtori Kalervo Väänänen kävi vierailulla ja sanoi, että jottain tarttis tehrä, Hakanen muisteli.

Uudistusten alla myös opetus 

norssi-harjannostajaiset-22.jpg

Keväästä 2015 lähtien on tehty paljon. Tutusta rakennuksesta on jäljellä runko, ja sen sisälle on sovitettu uusia tiloja, jotka tukevat uudenlaisen oppimisen menetelmiä. Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Marja Vauras näki peruskorjauksen suorastaan tarjoavan uuden alun mahdollisuuden.

– Suomi on kunnostautunut koulutuksen saralla. Me olemme olleet maailmanmestareita, ja kuten tiedämme, maailmanmestareiden tie ei voi olla kuin alaspäin, jos emme tee mitään. Nyt on tehty nuorennusleikkaus, Vauras totesi juhlassa.

Hän nimesikin koko yliopiston johdon yhteiseksi toiveeksi, että norssiin luodaan koulutuksen oppimisympäristöjä, jonka veroisia ei muualla ole. Hakanen totesikin remontoitujen tilojen luovan paineita opettajakunnalle. Kun rakennuksesta tehdään paras oppimisympäristö koko Suomessa, on opetuksen yllettävä samaan.

– Meidän on lunastettava lupaus. Meidän tehtävämme on tehdä koulustamme Suomen modernein. Mutta palataan siihen, Hakanen lupasi.

 

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Hanna Oksanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 22.4.2016 17:50 ,  Päivitetty 25.4.2016 8:35

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto