Brahea haastaa Tall Ships Races -väen pohtimaan ruokaa
​Projektipäällikkö Johanna Mattila (vas.) haastoi uusikaupunkilaiset Leena, Mikael ja Ronja Renholmin pohtimaan omaa suhdettaan lähiruokaan kuluttajakyselyn avulla. Kyselyn tuloksett toimivat brahealaisten apuna, kun he kehittävät paikallisten yritysten kanssa varsinaissuomalaista ruuan- ja elintarviketuotantoa.
 
​Brahealaiset Johanna Mattila sekä Leenat Arjanne ja Erälinna kannustavat purjelaivaväkeä nappaamaan iloisenturkooseista kottikärryistä hernemaistiaisia. Takaseinää vasten voi kuvauttaa itsensä saaristomaisemassa. Moni pysähtyy kysymään, mistä on kyse. Miksi yliopiston väki sekä paikalliset tuottajat ja elintarvikekehittäjät ovat saapuneet purjelaivatapahtumaan, Varvintorin tuntumaan?
 
– Tavoitteena on lisätä lähiruokayritysten ja kuluttajien välistä vuorovaikutusta sekä samalla vahvistaa lähiruuan brändiä niin koti- kuin ulkomaisten kävijöiden silmissä, Brahea-keskuksen suunnittelija Leena Arjanne kertoo.
harkapapu.jpg
Ajankohta on mitä parhain. Kun TNS:n ruoka-gallupeissa ihmiset ovat vuosia kertoneet haluavansa ruualta ennen kaikkea tuoreutta ja makua, keväällä kärkeen nousi halu tukea paikallista yrittäjyyttä ja alueen taloutta. Mutta mikä sitä hidastaa?
 
– Arjen kiire: ei löydetä tai tiedetä, mikä on paikallista ruokaa, Brahea-keskuksen projektipäällikkö Johanna Mattila kiteyttää vastaukset.
 
Brahea-keskuksen ja paikallisten tuottajien yhteinen LounaFood hakee helpotusta ongelmaan. Tall Ships Racesessa mukanaolo on yksi keino. Esimerkiksi salolaisen Karvisten tilan työntekijä Noora Leino (kuvassa) maistatti paahdettuja härkäpapuja. Tapahtuman ajaksi on lanseerattu myös someviesti #paikallisestiparasta. Osastolaiset toivovat sanoman leviävän laajalti.

Kaupunkilainen voi ostaa maalla kasvavan possun tai omenapuun

Uusikaupunkilainen Renholmin perhe pysähtyi vastaamaan kuluttajakyselyyn. Perhe oli tullut Turkuun hakemaan ajolupaa Aurajokeen sunnuntaille, samalla katsastettiin ensimmäiset kojut. LounaFoodin tarjonta veti puolueensa. Isä-Mikaelille, äiti-Leenalle ja Ronjalle paikallinen ruoka on mieluisaa.

– Mahdollisuuksien mukaan pyrimme ostamaan paikallista ruokaa, Leena Renholm kertoo.

karryt.jpg
Hernekottikärryt toimivat vetonaulana Brahea-keskuksen vetämän LounaFoodin yhteiselle osastolle.


Mattilan mukaan Renholmin perhe edustaa hyvin valtaosaa pistäytyjistä. Lähellä tuotettu, ympäristöystävällinen ja yhteisöllisyyttä edistävä ruoantuotanto kiinnostaa enenevässä määrin. Siihen herätellään myös osaston kuluttajatutkimuksella.

– Kysely on selvästi saanut ihmiset miettimään omaa suhdettaan lähiruokaan. Moni on pysähtynyt miettimään, haluaisivatko he esimerkiksi ostaa tietyltä tilalta oman omenapuun, jonka sadon he saisivat käyttöönsä vai haluaisivatko he perustaa puutarhapalstan. Me tutkijat puolestaan saamme vastauksista tietoa kehitystyötämme varten, Mattila sanoo.

Arjanteen mukaan merkkejä kiinnostuksesta on jo runsaasti. Esimerkiksi kun Pasilaan luotiin uusi asuntoalue, sinne haluttiin luoda myös puutarhapalsta-alue. Lähiruokaringit vahvistuvat ja tilat ovat luoneet kuluttajille uudenlaisia mahdollisuuksia olla mukana tuotannossa vaikka omaa maaplänttiä ei olisikaan.

– Ihmiset voivat esimerkiksi vuokrata Tuorlasta Livian ammattioppilaitokselta oman pensamustikan tai omenapuun, Välttilän tilalta voi ostaa oman possun, jota voi käydä rapsuttelemassa, Rymättylässä toimii lammastila samalla ajatuksella, Mattila kertoo.

Lähiruoka myös meren ystävä

Mutta miksi ihmeessä osasto on purjelaivatapahtumassa?

– Ylipiston pitää olla kiinnostunut asioista, jotka ovat ihmisten arjessa pinnalla. Me pyrimme palvelemaan sekä kuluttajia että alueen yrityksiä. Täältä saamme myös toisenlaisia vastauksia kuin esimerkiksi ruokamessuilla, joilla käy ruuasta jo valmiiksi erittäin kiinnostuneita ihmisiä, Mattila sanoo.

Ja on tapahtumalla suora linkki myös merenkulkuun.

– Paikallisen ruuan käytössä puhumme myös kiertotaloudesta, ravinnosta ja kierrättämisestä. Ihan äkkiä ei tule ajatelleeksi, että paikallisen ruuan käyttämisellä on vaikutusta esimerkiksi Itämeren tilaan, Mattila sanoo.

Vastauksia siihen saadaan lähiaikoina lisää. Brahea-keskus on saanut ympäristöministeriöltä rahoituksen hankkeelle, jossa selvitetään muun muassa, miten ruokajätteen lajittelu vaikuttaa mereen.
leipa.jpg
 
Osastolla on mukana myös lähiruokayritykset Bulleriina Ky, Kolin luomutila, Tuorekartano Oy, Karviaisten tila ja Leipomo Suloiset gluteenittomat Oy, jotka maistattavat ja myyvät tapahtumaa varten räätälöimiään sesonkituotteita.

Erja Hyytiäinen
 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 20.7.2017 13:10 ,  Päivitetty 20.7.2017 14:09

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto