Eläinkokeita tarvitaan kokonaisvaikutusten selvittämiseksi
Oulun yliopiston koe-eläinkeskuksen johtaja  professori Hanna-Marja Voipio (vas.),  Scand-LASin puheenjohtaja Klas Abelson, Forendo Pharman toimitusjohtaja Risto Lammintausta, Turun yliopiston koe-eläinkeskuksen johtaja Ulla-Marjut Jaakkola, Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Tapani Parviainen sekä vaihtoehtomentelmiä kehittävä FICAMIn johtaja Tuula Heinonen osallistuviat Scand-LASin vuotuiseen konferenssiin, joka tänä vuonna järjestettiin Turussa.

​Pohjoismaiset koe-eläinten kanssa työskentelevät kokoontuvat vuosittain Scandinavian Society for Laboratory Animal Sciencen Scand-LAS-seminaariin. Tänä vuonna seminaari kokosi Turkuun 350 tutkijaa, koe-eläinasiantuntijaa, eläinlääkäriä, viranomaista sekä eläinten hoitohenkilökuntaan kuuluvaa.

Vain muutama päivä ennen kokousta Euroopan unionin komissio hylkäsi 1,5 miljoonan henkilön allekirjoittaman eurooppalaisen kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin eläinkokeiden kieltämistä myös tieteellisessä tutkimuksessa.

– Suurena huolenaiheena on, että eläinten käytön kielto Euroopassa ohjaisi kokeet tehtäväksi maihin, joissa eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ja tätä kautta tutkimuksen laatu eivät ole eurooppalaisella tasolla, Turun yliopiston koe-eläinkeskuksen johtaja Ulla-Marjut Jaakkola totesi.

Komissio hylkäsi aloitteen 3. kesäkuuta. Perusteluissaan se totesi, että eläimillä tehtävät kokeet ovat edelleen tärkeitä, jotta voidaan turvata sekä ihmisten että eläinten terveys sekä elinympäristöt ehyinä. Myös seminaarissa todettiin, että eläinkokeet ovat edelleen välttämättömiä.

Eläinkokeet ja vaihtoehtomuodot täydentävät toisiaan

Karoliinisessa isstituutissa työskentelevä tutkija Ann-Christine Eklöf (kuvassa vas.) arvioi, että jos halutaan tutkia esimerkiksi jonkin lääkkeen vaikutusta koko elimistöön, eläinkokeista tuskin voidaan luopua koskaan. Ellei siirrytä käyttämään ihmisillä tehtäviä kokeita. Tällä hetkellä näköpiirissä olevat vaihtoehtoiset menetelmät selvittävät vain vaikutusta tiettyyn osaan elimistöstä.

– Vain eläinkokeiden avulla saamme selville aineen vaikutuksen koko elimistöön, sen fysiologiaan, hormonaaliseen toimintaan, verenpainevaikutuksen ja niin edelleen, Eklöf  totesi.

Konferenssiin osallistunut Forendo Pharman toimitusjohtaja, Turun yliopiston alumni Risto Lammintausta näki tulevaisuuden, jossa eläinkokeita täydentävät vaihtoehtoiset tutkimusmuodot.

– Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan me tarvitsemme niitä molempia. Ilman eläinkokeita pärjää, Lammintausta totesi.

Scand-Lasin puheenjohtaja  Klas Abelson tähdensikin, että kyse ei ole joko-tai-asettelusta vaan kaikkien keinojen hyödyntämisestä. Esimerkiksi joissakin tilanteissa vaihtoehtoisilla menetelmillä voidaan varmistaa tuotteen turvallisuus, eläinkokeilla sen vaikutukset koko elimistöön ja viime vaiheen vapaaehtoisilla ihmisillä tehtävillä testeillä.

Yksi esimerkki hakeutumisesta yhteistyöhön oli se, että yhdeksi puhujista oli kutsuttu FICAMIn johtaja Tuula Heinonen. Tampereella toimiva FICAM etsii vaihtoehtoja eläinkokeille, ja keskukseen perustajiin kuuluva Heinonen on ihmissolujen käyttöön perustuvien tutkimusmallien kehittäjä.

–  En tiedä, tullaanko koskaan saavuttamaan tilannetta, jossa eläin-kokeista voidaan luopua täydellisesti, mutta meidän on kehitettävä uusia tapoja. Vaihtoehtoisia malleja on useita aina matemaattisista laskelmista alkaen, mutta tällä hetkellä me kehitämme kudosmallien käyttöä, Heinonen totesi.

Ulla-Marjut Jaakkolan mukaan kaikki tiedossa olevat vaihtoehtoiset keinot hyödynnetään.

–  Tutkija ei saa lupaa koe-eläinten käyttöön, jos kokeen voi tehdä vaihtoehtoisin menetelmin. Mutta niitä vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole riittävästi, Jaakkola totesi.

Kielto tyrehdyttäisi syöpätutkimuksen

Eläinkoetoimintaa valvova  Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Tapani Parviainen kertoi koemäärien kulkevan sykleissä. Yhden piikin aiheutti geenitutkimuksen nousu, nyt määrää nostaa syöpätutkimus. Hoitopuolella vaikutus näkyy uusina hoitokeinoina.

– Jos eläinkokeita ei saisi enää tehdä, se näkyisi ensimmäisenä syöpätutkimuksen alamäkenä sekä eläinlääkinnällisen hoidon pysähtymisenä, Parviainen sanoi.

Päätös vaikuttaisi nopeasti kaikken muunkin lääketieteellisen kehityksen tyrehtymiseen. Eläimiä tarvitaan myös kehittymiseen.

– Esimerkiksi harvinaisten alojen kirurgien on ensin harjoiteltava ainakin yhdellä eläimellä. En usko, että kukaan potilaista suostuisi leikattavaksi, jos kirurgi ei olisi koskaan aiemmin kokeillut vaikeaa leikkausta, Eklöf sanoi.

Scad-LASissa korostettiin EU-direktiivin 3R-periaatetta.

– Eettinen 3R-periaate on tutkimuseläinten käytön perusta: luotettavan tieteellisen tuloksen saavuttamiseksi eläimiä käytetään tutkimusta kohden vähemmän (reduction), eläinten olosuhteita ja koetoimenpiteitä parannetaan aktiivisesti (refinement) ja eläinten käyttäminen korvataan vaihtoehtoisilla menetelmillä aina, kun se on mahdollista (replacement), Jaakkola sanoo.

Erja Hyytiäinen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 12.6.2015 17:10 ,  Päivitetty 12.6.2015 17:32

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto