Elias Tillandz -palkinto jaettiin kahdelle tutkimusryhmälle

Olli Carpén, Lea Sistonen, Johanna Ivaska ja Muharram Ghaffar vastaanottivat Elias Tillandz -palkinnon keskiviikkona 27.8. Palkinnon jakoi vararehtori Niklas Sandler Åbo Akademista.

​Palkittavat artikkelit on valinnut BioCity Turun kansainvälisistä huippututkijoista koostuva tieteellinen neuvottelukunta puheenjohtajanaan professori Matthias Hentze Heidelbergin yliopistosta.

Palkinnon voittivat Journal of Cell Biology -lehdessä julkaistu ”Expression of HSF2 decreases in mitosis to enable stress-inducible transcription and cell survival” -artikkeli (Alexandra N. Elsing, Camilla Aspelin, Johanna K. Björk, Heidi A. Bergman, Samu V. Himanen, Marko J. Kallio, Pia Roos-Mattjus ja Lea Sistonen) sekä Developmental Cell -lehdessä julkaistu ”Tensin-4-dependent MET stabilization is essential for survival and proliferation in carcinoma cells” (Ghaffar Muharram, Pranshu Sahgal, Taina Korpela, Nicola De Franceschi, Riina Kaukonen, Katherine Clark, David Tulasne, Olli Carpén ja Johanna Ivaska).

Stressiproteiinien väheneminen suojaa kromosomivaurioilta ja solukuolemalta

Stressiproteiinit ohjaavat geenien luentaa monien haitallisten olosuhteiden, kuten kohonneen lämpötilan ja infektioiden aikana. HSF-proteiineilla on tärkeä merkitys myös syövän syntymisen kannalta. Ominaista näille solujen eloonjäämistä sääteleville proteiineille on, että ne pystyvät sitoutumaan kohdegeeneilleen myös stressin aikana, jolloin yleinen geeniluenta on vaimennettuna. Solun jakautuminen on yksi solusyklin vaiheista, jolloin genomi pakkautuu, geeniluenta hiljenee ja solut ovat erityisen herkkiä olosuhteiden muutoksille.

Palkitun ”Expression of HSF2 decreases in mitosis to enable stress-inducible transcription and cell survival” -artikkelin tutkimuksessa osoitettiin, että solunjakautumisen aikana tietty HSF-muoto, HSF2 estää stressiltä suojaavien geenien ilmenemistä. Siten solut, joissa HSF2:n määrä vähenee solunjakautumisen aikana, ovat paremmin suojattuja kromosomivaurioilta ja solukuolemalta kuin solut, joissa HSF2:n määrä ei vähene.

Geneettisen materiaalin virheellinen siirtyminen solunjakautumisen yhteydessä tytärsoluihin johtaa usein syövän syntyyn, ja suuressa osassa syöpiä havaitaankin muutoksia kromosomien lukumäärässä sekä rakenteessa. Tämän vuoksi genomia suojaavien tekijöiden molekyylitason tarkka tuntemus on erityisen tärkeää syöpätutkimuksen kannalta. HSF2:n väheneminen havaittiin ainoastaan osassa tutkituista solutyypeistä. Jatkotutkimuksissa on tarkoitus kartoittaa HSF2:n ilmenemistä säätelevät mekanismit eri solutyypeissä ja kudoksissa, jotta HSF2:n määrään vaikuttavia lääkeaineita voitaisiin hyödyntää uusien syöpähoitojen kehitystyössä.

Aggressiivisen ja etäpesäkkeitä lähettävän syövän synty tarvitsee usean syöpägeenin yhteistyötä

Normaalikudoksessa solujen kasvua lisäävät ja rajoittavat tekijät ovat tiukasti säädellyssä tasapainossa keskenään ja tämän säätelyn häiriintyminen on edellytys syövän synnylle. Useita syövän kasvua lisääviä tekijöitä tunnetaan ja näitä vastaan on kehitetty kliinisessä käytössä olevia täsmälääkkeitä. Suuri kysymys syöpätutkimuksessa on kuitenkin, miten erilaiset syövän kasvua lisäävät tekijät toimivat yhdessä syövän muuttuessa pahanlaatuisemmaksi ja vaikeammin hoidettavaksi.

Palkitun ”Tensin-4-dependent MET stabilization is essential for survival and proliferation in carcinoma cells” -artikkelin akatemiaprofessori Johanna Ivaskan johdolla tehdyssä tutkimuksessa löydettiin aiemmin tuntematon syöpägeenien yhteistyömuoto, jota ilman usean eri syöpätyypin kasvu estyy ja syöpäsolut kuolevat.  Uusia tutkimusmenetelmiä yhdistämällä ryhmä löysi mekanismin, jolla Tensiini-4 proteiini säätelee erittäin tärkeiden syövän kasvua (MET) ja leviämistä (solun tarttumisreseptorit) kontrolloivien reseptorin toimintaa.

Tutkijat havaitsivat, että Tensiini-4-proteiinin poistaminen soluista estää useiden eri syöpätyypin, kuten keuhko-, munasarja- ja suolistosyöpien kasvua ja liikkumista. Tämä perustuu siihen, että Tensiini-4 estää syöpäreseptorien tuhoamista soluissa ja lisää niiden saatavuutta solujen pinnalla.

Tulokset avaavat uusia näkymiä ja luovat uutta pohjaa kehittää uudella tavalla toimivia syöpälääkkeitä sellaisiin kasvaimiin, joissa Tensiini-4 proteiini ilmenee.
Löydökset perustuvat akatemiaprofessori Ivaskan tutkimusryhmässä työskennelleen post-doc tutkijan Ghaffar Muharramin ja hänen kollegoidensa pitkäjänteiseen tutkimustyöhön ja yhteistyöhön professori Olli Carpénin (Turun yliopisto) ja David Tulasnen (University of Lille, Ranska) kanssa. Tutkimus julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä Developmental Cell‐julkaisusarjassa.

Turun Biotekniikan keskus on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimuslaitos, joka on Suomen suurimpia biotieteiden asiantuntijakeskuksia ja tutkimuspalvelujen tuottajia.

Julkaisupalkinto on nimetty Turun Akatemian professori Elias Tillandzin mukaan (1640‒1693), joka toi kokemusperäisen tieteen Turkuun ja julkaisi Turussa ensimmäisen varsinaisen tieteellisen tutkimuksen. Palkintoon sisältyy stipendi. Palkintoa on tukenut Stiftelsen för Åbo Akademi.

TS
Kuva: Antti Tarponen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 27.8.2015 13:15 ,  Päivitetty 31.8.2015 9:46

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto