Elintarvikekemia 45 vuotta: Pohjoinen ulottuvuus kansalliseksi voimavaraksi
​Oppiaineen 45-vuotistilaisuudessa juhlittiin elintarvikekemian eläkkeelle jäävien professoreiden Heikki Kallion (kes. vas.) ja Rainer Huopalahden (kes. oik.) pitkää uraa. Professorit pitivät tilaisuudessa jäähyväisluentonsa.

​45-vuotisen taipaleensa aikana elintarviketieteet ovat kasvaneet huomattavin askelin, ja nyt ala on yksi yliopiston kansainvälisimmistä.

– Elintarviketieteet ovat olleet edelläkävijöitä kansainvälisten suhteiden luomisessa esimerkiksi Kiinaan. Oikea ratkaisu ovat myös olleet läheiset suhteet elinkeinoelämään ja koulutuksen kehittäminen sen tarpeita vastaavaksi. Tästä osoituksena on alan erinomainen työllistyminen, vararehtori Riitta Pyykkö totesi tervehdyksessään.

Laaja-alaisen ja avoimen yhteistyön voimasta muistutti myös eläkkeelle jäävä professori Rainer Huopalahti.

– Hyvä verkosto on tutkijalle korvaamaton, ideat syntyvät ajatuksia vaihtamalla ja yhteistyössä. Tässä suhteessa työni on ollut todella antavaa. Toimme työhön kaiken osaamisemme ja vaihdoimme tietämystämme, Huopalahti kiitti kollegoitaan uransa varrelta.

Ainutlaatuiset mahdollisuudet elintarviketuotannolle ja
-tutkimukselle

Maan etelä- ja pohjoisosien välinen ero ilmastossa, sekä keskiyön aurinko kesällä ja keskipäivän auringottomuus talvella tekevät suomalaisen luonnon olosuhteista ainutlaatuiset. Tämä pohjoisen sijainnin vaikutus elintarvikkeiden ominaisuuksiin ja tuotantoon on ollut elintarvikekemian tutkimuksen erityisalue.

– Jos me emme hyödynnä sijaintimme tarjoamaa mahdollisuutta elintarviketuotannolle ja -tutkimukselle, eivät sitä tee muutkaan. Pohjoisuuden tutkimuksen perinne on yliopistossa vahva monilla muillakin aloilla, joten yliopistollamme on mahdollisuudet pohjoisuuden tutkimuksen ja koulutuksen huipuksi, korosti professori Heikki Kallio jäähyväisluennollaan.

Suomalainen elintarviketuotanto edustaa maailmalla puhtautta ja terveellisyyttä. Kallio näkeekin maassamme erinomaiset mahdollisuudet elintarvikkeiden viennin kehittämiselle.

– Raaka-ainemyynnin sijaan tulisi keskittyä elintarvikkeiden kehittämiseen ja näiden jalosteiden viemiseen maailmalle. Elintarviketutkimuksen ja -teollisuuden yhteistyöllä voimme kehittää ainutlaatuisia tuotteita, joille on maailmalla varmasti tarvitsijoita, Kallio muistuttaa.

 

Teksti ja kuva: Liisa Reunanen
Nostokuva: Heather Sunderland

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 26.5.2015 15:20 ,  Päivitetty 29.5.2015 15:08

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto