Erikoislääkärikoulutuksen uudistus puhutti lääketieteellisen tiedekunnan kansanedustajatapatumassa
​Professori, vastuualuejohtaja Liisa Lehtonen (vas.) kertoi tilaisuudessa alueen kansanedustajille erikoislääkärikoulutuksen uudistuksesta.

​Lääketieteellisen tiedekunnan alumniyhdistys AMA (Alumni Medicinae Aboenses) järjestää joka syksy ajankohtaistilaisuuden alueen kansanedustajille, heidän avustajilleen ja medialle.

Tänä vuonna tilaisuuden puhujiksi saapuivat professori, vastuualajohtaja Liisa Lehtonen Turun yliopistosta ja Tyksistä sekä hankepäällikkö, lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta valtiovarainministeriöstä. Lehtonen valotti käynnisteillä olevaa erikoislääkärikoulutuksen uudistusta ja Siikavirta puolestaan kertoi sosiaali- ja terveysalan valvonnan uusista tuulista.

Erikoislääkärikoulutus uudistuu

Professori, vastuualuejohtaja Liisa Lehtonen on toiminut sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaostossa. Jaosto vastaa koulutuksen valtakunnallisesta koordinaatiosta ja strategisesta ohjauksesta.

Lisäksi Lehtonen on aloittamassa lääketieteellisen tiedekunnan ammatillisen jatkokoulutuksen toimikunnan puheenjohtajana. Näiden tehtävien puitteissa hän on tutustunut erikoislääkärikoulutuksen käytäntöihin eri maissa, kuten Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

– Suomalaisten terveydentila on hyvää eurooppalaista tasoa. Myös erikoissairaanhoito Suomessa on hyvälaatuista. Hyvä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito perustuvat hyvään erikoislääkärikoulutukseen. Uusia erikoislääkäreitä tarvitaan kuitenkin jatkossa vähintään 600 vuodessa, kun suuret ikäluokat eläköityvät, Lehtonen summasi.

– On arvioitu, että jatkossa jopa 80–90 % valmistuvista lääkäreistä erikoistuu, Lehtonen lisäsi.

Koordinaatiojaosto onkin valmistellut erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman vuosille 2017–2019. Toimenpideohjelmassa on sovittu koulutuksen kehittämisen suuntaviivoista ja aikataulusta.

Tavoitteena on laadukas erikoistumiskoulutus, joka vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin, ottaa huomioon väestön, kouluttajien ja kouluttautujien tarpeet sekä tukee palvelujärjestelmän kehittämistä.

Koordinaatiojaosto on myös teettänyt selvityksen erikoisalakohtaisesta erikoislääkärien- ja erikoishammaslääkärien koulutustarpeesta. Selvityksen perusteella valtakunnallinen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritilanne ei ole tasapainossa. Tilanne myös vaihtelee erikoisaloittain.

– Arvio koulutustarpeesta on tehty vuoteen 2030 saakka, ja tavoitteena on ollut saattaa erikoisalakohtaiset koulutusmäärät vastaamaan palvelujärjestelmän tarvetta. Esimerkiksi joillain aloilla on ylikoulutusta kun taas toisilla aloilla tarvittaisiin lisää erikoislääkäreitä, Lehtonen kertoi.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus on ammatillista jatkokoulutusta. Suomessa koulutusta annetaan 50:llä lääketieteen ja 5:llä hammaslääketieteen erikoisalalla. Yliopistot vastaavat koulutuksen sisällöstä ja antavat siitä todistuksen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) myöntää erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin laillistuksen yliopiston antaman todistuksen perusteella.

– Erikoistumiskoulutuksessa tullaan uudistuksen myötä siirtymään aikaperusteisista arvioinnista osaamisperusteiseen arviointiin. Nykyisellään erikoistuminen vie täysipäiväisenä opiskeluna 5–6 vuotta. Osaamisperusteiseen arviointiin siirryttäessä vain koulutuksen minimiaika on määritelty, joten koulutusajat voivat lyhentyä, jos kaikki osaamisperusteisiin kirjatut asiat on opittu hyväksyttävästi, Lehtonen kertoi.

Jatkossa erikoislääkärikoulutuksessa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota koulutuksen laatuun, koulutuksen sisältö on saatava vastaamaan tarvetta. Koulutusta tulisi antaa sote-uudistuksen myötä myös yksityisellä puolella, jos joidenkin potilasryhmien hoito siirtyy julkisten sairaaloiden ja yliopistosairaaloiden ulkopuolelle. Vastuu koulutuksen laadusta säilyy yliopistosairaalan koulutuksesta vastaavalla professorilla, joten koulutuksen laadun valvontaan on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota.

– Koulutuskorvauksia tulisi jatkossa maksaa vain laadukkaille koulutuspaikoille. Tähän tarvitaan kattava koulutuksen laadun arviointi- ja seuraamisjärjestelmä. Auditointi on tärkeää, kun myönnetään koulutuspaikkaoikeuksia. Kaikille erikoisaloille olisikin luotava yhtenevät laadunarvioinnin käytännöt, Lehtonen korosti.

Sosiaali- ja terveysalan valvontaan uusi virasto

Hankepäällikkö Jaska Siikavirta (kuvassa) valtiovarainministeriöstä esitteli tilaisuudessa suunnitteilla olevaa uutta Valtion lupa- ja valvontavirasto Luovaa.

480px_siikavirta_jaska.jpg

– Uuden viraston toiminta terävöittää valtion roolia uudessa maakuntarakenteessa. Valtionhallinnon tulee vastata uuden hallintomallin tarpeisiin ja turvata sen toimintaedellytykset. Uuden viraston tehtävä on myös taata yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen valtakunnallisesti, Siikavirta summasi.
 
Virastoon kootaan nykyisen Valviran ja aluehallintovirastojen lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Uuden viraston tehtäväkenttään kuuluvat mm. sosiaali- ja terveysala, ympäristötehtävät, työsuojelu sekä opetus- ja kulttuuritoimi.
 
– Virasto valvoo toimialoittain perusoikeuksien ja yleisen edun toteutumista, Siikavirta täsmensi.
 
Tuleva virasto on valtakunnallinen ja sen toimipaikat sijaitsevat kaikissa maakunnissa. Palveluita tullaan tuottamaan asiakaslähtöisesti ja poikkihallinnollisesti. Virasto myöntää lupia ja oikeuksia, rekisteröi toimijoita sekä ohjaa ja valvoo lainmukaisuutta.
 
Virastolla tulee olemaan myös merkittävä rooli sote-uudistuksen toteuttamisessa. Se esimerkiksi valvoo, miten maakunta toimeenpanee strategiaansa ja ohjaa valinnanvapaustuottajia. Tarkoitus on varmistaa, että kansalaiset saavat palveluita yhdenvertaisesti ja lainmukaisesti.
 
– Asiantuntemuksen merkitys kasvaa entisestään. Meidän on turvattava valvonnassa lääketieteen syvällinen erityisasiantuntemus, mutta myös uudenlaisen, monialaisen osaamisen ja asiantuntijuuden tarve korostuu – tarvitaan esimerkiksi liikejuridiikan ja talouden asiantuntijoita sekä täysin uusia valvonnan menetelmiä, Siikavirta visioi. 
 
– Lausuntokierroksella uuden viraston perustaminen sai poikkeuksellisen vankan tuen. Uudistuksen myötä valvonnan viranomaisrakenne selkiytyy, päällekkäisyydet poistuvat, käytännöt yhtenäistyvät ja asiantuntijuus vahvistuu, Siikavirta kertoi.
 
Viraston perustamisajankohta on vielä täsmentymättä. Potilas- ja asiakasturvallisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää, että virasto voisi aloittaa toimintansa jo 2019, Siikavirta korostaa.
 
Tilda Junko

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 26.9.2017 14:25 ,  Päivitetty 26.9.2017 15:07

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto