Eteisvärinän tunnistava älypuhelinsovellus pienentää aivohalvauksen riskiä

​Turun yliopiston ja Tyksin Sydänkeskuksen yhteistyöprojektissa tutkittiin 300 sydänpotilasta, joista puolella ilmeni eteisvärinää. Tutkijat onnistuivat tunnistamaan eteisvärinästä kärsivät potilaat muista sydänpotilasta tavallisen älypuhelimen avulla.

Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksella kehitetty menetelmä tunnisti eteisvärinästä kärsivät potilaat jopa 96 prosentin tarkkuudella. Toisin sanoen menetelmä tunnisti automaattisesti lähes kaikki eteisvärinätapaukset, ja väärien hälytysten määrä oli hyvin alhainen.

– Tulokset ovat sikälikin merkittäviä, että potilasryhmässä esiintyi monenlaisia tapauksia, joilla oli esimerkiksi samanaikaisesti sydämen vajaatoimintaa, sepelvaltimotautia sekä lisälyöntisyyttä. Tutkimus toteutettiin sokkoutettuna, eli saimme sairaalasta mittausdataa analysoitavaksi täysin ilman lisätietoja, kertoo projektipäällikkö Tero Koivisto Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitokselta.

Valmiit vastaukset toimitettiin takaisin sairaalaan, missä tarkistettiin niiden luotettavuus. Näin ollen esimerkiksi tunnistusmenetelmän lisäoptimointi mittausdatan pohjalta tutkimuksen aikana ei ollut mahdollista.

– Tutkimuksen alussa jännitin paljonkin, kuinka hyvin algoritmi selviää sokkotestistä, varsinkin kun potilasryhmä oli mielestäni erityisen haastava. Oikeastaan voisi sanoa, että yllätyin itsekin, miten hyvin algoritmi lopulta toimi, Koivisto sanoo.

Eteisvärinää ei aina tunnisteta edes lääkärin vastaanotolla

Menetelmä ei syntynyt hetkessä, vaan kyseessä on seitsemän vuoden järjestelmällisen tutkimustyön lopputulos. Eteisvärinän tunnistaminen on jo pitkään tiedetty maailmanluokan lääketieteelliseksi haasteeksi, mutta edulliset ja kaikkien saatavilla olevat ratkaisut eteisvärinän tunnistamiseksi ovat puuttuneet.

Kun Turun yliopiston teknologian tutkijat ideoivat mahdollisia uusia ratkaisuja yhdessä Tyksin kardiologian asiantuntijoiden kanssa vuonna 2011, he päättivät kokeilla rintakehän liikkeiden mittaamista pienillä kiihtyvyysantureilla selvittääkseen, voidaanko eteisvärinä havaita luotettavasti rintakehän mikroliikkeistä. Lopullinen vastaus saatiin vuonna 2017, kun tutkimuksen tulokset valmistuivat: kyllä voidaan.

– Useimmat älypuhelimet sisältävät kiihtyvyysanturin. Koska lähes kaikilla meistä on älypuhelin, päätimme lopulta kehittää älypuhelimeen yksinkertaista sovellusta, jolla voisimme suorittaa mittauksen. Tulevaisuudessa jokaisella älypuhelimen omistajalla on mahdollisuus eteisvärinän tunnistamiseen, Koivisto toteaa.

Tyksin kardiologian ylilääkärin, professori Juhani Airaksisen mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tavallisen kulutuselektroniikan avulla päästään niin luotettaviin mittaustuloksiin, että niistä voi olla todellista hyötyä potilaan sairaudenhoidon kannalta. Kohtauksittaista eteisvärinää kun ei aina tunnisteta edes lääkärin vastaanotolla.

– Jos jokainen voi kokeilla tavallisen älypuhelimen avulla, onko hänellä eteisvärinää, meillä on mahdollisuus ohjata eteisvärinästä kärsivät lääkärin vastaanotolle jatkotutkimuksiin ilman viivettä. Potentiaali kansantaloudellisiin säästöihin on tällöin merkittävä, toteaa Airaksinen.

Menetelmän kaupallistamisessa ollaan jo pitkällä

Menetelmä halutaan saada mahdollisimman pian ihmisten käyttöön ja sen uskotaan leviävän myös kansainvälisille markkinoille. Koiviston mukaan menetelmän kaupallistamisessa ollaankin jo pitkällä.

– Turun yliopistossa kehitetyille menetelmille on haettu jo alkuvaiheessa patenttisuojaa, ja vuosien varrella osaamisen suojaksi on kasvanut merkittävä patenttisalkku. Salkkua kantaa tällä hetkellä Turun yliopiston spin-off-yritys Precordior Oy, Koivisto kertoo.

– Käymme tällä hetkellä neuvotteluja sijoittajien kanssa muun muassa Piilaaksossa ja Itä-Aasiassa. Kiinnostus uutta teknologiaa kohtaan on välillä yllättänyt, ja uskomme vakaasti suomalaisen osaamisen mahdollisuuksiin myös globaaleilla areenoilla. Tästä on hyvä jatkaa, selventää Precordior Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Valtonen.

>> Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Circulation lehdessä

JV
Kuva: Hanna Oksanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 12.3.2018 9:30 ,  Päivitetty 12.3.2018 9:42

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto