Genomieditoinnista haetaan apua myös syöpätutkimukseen
​Suomalaisen Tiedeakatemian jäsenet, professorit Eva-Mari Aro (vas.) ja Johanna Ivaska näkevät genomieditoinnissa mahdollisuuden kehittää parempia menetelmiä, Aro energiantuotannossa, Ivaska syöpätutkimuksessa.
​Science-lehti nimesi genomieditoinnissa yleisimmin käytettävän CRISPR/Cas9 -menetelmän vuoden 2015 läpimurroksi. Kyseessä on jogurtista löydetty bakteerin puolustusmekanismi, jolla se taistelee virusinfektiota vastaan. Editoinnissa solun DNA tai sen toinen juosteista katkaistaan kontrolloidusti tietystä paikasta. Näin voidaan joko estää tietyn geenin ilmentyminen, poistaa  geenistä ongelmia aiheuttava mutaatio tai tuoda geeniin toivottu muutos soluun vietävän ohjaus DNA:n avulla.
 
Akatemiaprofessori Johanna Ivaska esitteli genomieditoinnin mahdollisuuksia Suomalaisen Tiedeakatemian Turussa järjestämässä tilaisuudessa. Hänen ryhmänsä on vasta alkanut hyödyntää genomieditointia yhtenä tutkimusmenetelmänä muiden rinnalla.
 
Editointi avaa mahdollisuuksia sekä tutkimuksen tekoon että uusien lääkkeiden kehittämiseen syövän hoitoon.  Ivaska muistutti, että vaikka syövästä puhutaan ikään kuin yhtenä sairautena, kysymyksessä on todellisuudessa yli 200 erilaista sairautta. Yhteistä niille on se, että solut jakautuvat hallitsemattomasti tuhoten normaaleja kudoksia.
 
– Jokainen syöpä on yksilöllinen, mutta tiettyihin geenimutaatioihin on täsmähoitoja, jotka ovat muuttaneet elinajan ennustetta niin merkittävästi, että ihminen kuolee lopulta johonkin muuhun sairauteen, Ivaska kertoi.
 
Tutkijat ovat jo vuosia voineet tutkia geenien vaikutusta syöpäsoluihin hiljentämällä niiden ilmentymistä RNA-interferessintekniikalla, mutta genomieditointi mahdollistaa tutkittavan geenin poistamisen kokonaan. Tämä olisi useasti merkittävästi parempi tapa tutkia geenien vaikutusta, sillä hiljennys ei tukahduta geeniä sataprosenttisesti ja ajan kuluessa heikennyksen teho saattaa laskea. Näin ollen genomieditointi mahdollistaa paljon tarkempien tutkimusasetelmien luomisen.
 
– Syöpä syntyy omista soluistamme virheiden seurauksena. Lisääntynyt molekyylitason ymmärrys mahdollistaa yksilölliset hoidot emmekä tee enää niin kuin ennen, jolloin tapettiin samalla tavalla ja kerralla kaikki nopeasti jakautuvat solut. Syöpien täsmähoidossa elimistö kuitenkin kehittää usein resistenssin (vastustuskyvyn) hoidolle, mutta genomitiedon avulla voimme ohjata hoidon tehokkaammin, Ivaska sanoo.

Turku on bioyliopisto

genomieditointi.jpg

Tilaisuuden avanneen Turun yliopiston rehtorin Kalervo Väänäsen mukaan kuluva aikakausi on bioalan kultakautta.
– Me elämme mahdottoman jännittäviä aikoina. 1900-luvun alku oli hiukkasfysiikan kehittymisen aikaa, 1900-luvun loppu ja 2000-luvun alku on biologisen ymmärryksen lisääntymisen kulta-aikaa, Väänänen totesi.

Hänen mukaansa sekä numeeriset että laadulliset tiedot antavat oikeutuksen kutsua Turun yliopistoa bioyliopistoksi. Yliopiston ja Åbo Akademin hyvin toimivan kumppanuuden ansiosta Turkuun on kyetty rakentamaan monialainen tutkimusympäristö, joka tukee niin lääke- kuin ympäristötieteellistä sekä ruokaan liittyvää bioalan tutkimusta.

– Genomieditoinnissa on monia asioita, joita voimme ja haluamme tehdä, mutta on myös asioita, joita emme halua, mutta joku kuitenkin tekee. Tähän liittyvät voimakkaasti sekä eettiset että lainsäädännölliset kysymykset, Väänänen sanoi.

Turun yliopiston dosentti Marko Ahteensuu totesikin genomieditoinnin korostavan bioturvaamisen merkitystä. Esimerkiksi jo hävinnyt espanjantauti onnistuttiin kehittämään uudelleen. Nyt tärkeää onkin varmistaa, ettei tutkijoiden tietotaitoa käytetä väärin.
 
Erja Hyytiäinen
 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 27.5.2016 12:00 ,  Päivitetty 27.5.2016 15:59

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto