Hornetit kunnioittivat 110-vuotiasta Bengtskäriä
Turun Yliopistosäätiö ja puolustusvoimat järjestivät yhdessä majakan 110-vuotisjuhlan ja Bengtskärin taistelun 75-vuotistapahtuman. Hornetkaksikko teki tilaisuuden kunniaksi ohilennon, ja Uudenmaan prikaati järjesti saarella taistelunäytöksen.​

​Arkkitehdin jälkipolvi ihastui Bengtskäriin

Madeleine Joerin-Lindbergille matka Bengtskärin majakalle oli ensivierailu paikkaan, joka on kulkenut hänen ajatuksissaan lapsesta saakka. Joerin-Lindbergin äidinäidin isä Florentin Granholm on suunnitellut majakan.

Madeleine Joerin-Lindberg saapui majakalle miehensä sekä tyttärensä perheen kanssa. Varsinkin suvun nuorimmat, Kaj ja Viggo, ihastuivat kallioiseen saareen, jonka yhdestä kallionkolosta he löysivät rantakäärmeen uiskentelemassa.

– Me olemme aina tienneet, että Florentin suunnitteli Bengtskärin majakan, mutta kukaan meistä ei ole aiemmin käynyt täällä. Veljelläni on majakan muotoinen ilmapuntari Madeleinen tytär Kathinka Joerin kertoo.

Veli-Peter oli myös linkki, joka toi perheen Bengtskäriin. Peterillä oli hallussaan Florentin Granholmin muotokuva, ja kun hän mietti, mikä olisi sen oikea osoite, mieleen nousi Bengtskärin majakka. Hän oli yhteydessä majakan omistavan Turun Yliopistosäätiön asiamieheen Pekka Kanervistoon tarjoutuen lahjoittamaan muotokuvan majakalle.

– Pekka kertoi tulossa olevasta 110-vuotisjuhlasta ja taistelun 75-vuotistilaisuudesta. Poikani ei päässyt paikalle, sillä hänellä oli lankonsa häät samaan aikaan, mutta me kaikki muut tulimme, Madeleine Joerin-LIndberg kertoo.

Kokemus oli niin mykistävä, että Suomessa syntynyt, Tukholmaan lapsuudenperheensä kanssa muuttanut ja avioiduttuaan Sveitsiin asettunut Madeleine ennakoi, että jatkossa Tukholman kesälomat saattavat siirtyä Suomen puolelle.

– Täällä on uskomattoman kaunista, Kathinka Joerin totesi.

Mielikuva Suomesta on pitkälti elänyt Florentin Granholmin akvarellikuvien varassa. Helsingin yliarkkitehtinä työskennellyt Granholm harrasti maalausta, ja nautti erityisesti luonnon kuvaamisesta. Päivätyönsä hän teki arkkitehtina. Pianonrakentaja-isän ainoana poika Florentin Granholm lähetettiin 1850 Pariisiin École Supérieure des Beaux Artsiin opiskelemaan arkkitehdiksi. Valmistuttuaan kolme vuotta myöhemmin Graholm palasi Suomeen ja asettui Helsinkiin. Kaksi vuotta myöhemmin hän avioitui Elise Kjällströmin kanssa. Lapsia syntyi kuusi, mutta vuonna 1877 perhettä kohtasi suuri suru: lapsista viisi kuoli kurkkumätään, vain Madeleinen isoäiri Alfhild jäi eloon.

Vaimon kuoltua Florentin muutti 1905 Mustasaareen ja siellä hän myös suunnitteli Bengtskärin majakan.

– Florentin oli majakkaa suunnitellessaan 70-vuotias, saman ikäinen kuin minä ja mieheni olemme nyt. Florentin oli hyvässä kunnossa, eli yli 90-vuotiaaksi, Joerin-Lindberg kertoo.

Nyt perhe haaveilee mahdollisuudesta seurata Bengtskärin majakan eloa myös tulevaisuudessa. He haluavat tukea Turun Yliopistosäätiötä säännöllisesti ja siten varmistaa, että majakka pysyy kunnossa.  

​Bengtskärin neuvottelukunnan pääsihteeri Heimo Välimäki on yhtä hymyä juhlapäivänä. Hän tunnustaa, että yliopiston kuin täydennyskoulutuskeskus otti 1990-luvulla vastuulleen majakan kunnostamisen, hän ei olisi voinut kuvitellakaan, miten onnistuneesta urakasta on kyse.

– Me emme aluksi edes uskoneet, että saisimme majakan korjattua. Mutta onnistuimme, Välimäki tunnustaa.

Se, että Bengtskäristä on tullut yksi saariston vetonauloista oli myös epävarmaa. Nykyisin ulkosaariston piskuisella saarella vierailee noin 13 000 ihmistä vuosittain.

Alunperin majakka viestitti: Älä tule tänne 

Bengtskär oli vuosisatoja yksi Saaristomeren vaarallisimmista vesistä, mutta majakan rakentamiseen ryhdyttiin vasta 1905 Helsingfors-laivan haaksirikon jälkeen. Helsingin yliarkkitehti Florentin Granholm piirsi majakan, jonka silhuetin tunnistaa jo kaukaa.
 
Ulkovuorauksessa käytetty kivi louhittiin paikan päältä, omasta saaresta. Tiilet reilun 120 työmiehen ja -naisen urakkaan tuotiin mantereelta. Ja vain reilun vuoden kuluttua Helsingforsin haaksirikosta, 19.12.1906 majakkaan syttyi valo, jonka sanoma oli selkeä: Älä tule tänne.
 
Rajuin kohtalo saarella koettiin 26.7.1941, kun Neuvostoliitto oli merivoimiensa juhlapäivän kunniaksi päättänyt vallata Bengtskärin majakan. Aamuyöllä alkanut ja 19 tuntia kestänyt taistelu kääntyi  suomalaisten voitoksi.
 
– Taistelua ei käyty vain Bengtskärillä vaan mukana olivat myös meri- ja ilmavoimat. Onnistunut lopputulos oli mahdollinen vain kaikkien puolustushaarojen yhteistoimin, juhlapuhujaksi kutsuttu puolustusministeri Jussi Niinistö totesi.
 
Sotien aikana sammutettiin poikkeuksellisesti myös majakan valot. Alkuvuosina majakka loi ympärilleen eloisan kyläyhteisön kouluineen. Parhaimmillaan, 1930-luvulla, saarella eli reilut 30 henkilöä, mutta jatkosodan jälkeen sinne palasivat enää työvuoroaan tekevät majakanvartijat.
 
1960-luvulla majakka automatisoitiin, ja koko saari jäi tyhjilleen. Parikymmentä vuotta teki tehtävänsä, ja majakka rapistui pahoin. Hufvudstadsbladet kirjoitti 1980-luvulla, että sää oli onnistumassa siinä, missä neuvostoliittolaiset aikanaan epäonnistuivat: majakan tuhoamisessa. Majakan tueksi perustetulle yhdistyksellä ei ollut voimia suuriin korjauksiin, ja Niinistön sanoin majakan onni oli, se, että Turun yliopistolta ja Turun Yliopistosäätiöltä löytyi viisautta ottaa majakka vastuulleen.
 
Yliopistolla oli 1990-luvulla meneillään saariston elävöittämiseen ja yrityselämän vilkastuttamiseen tehtävää projekti, ja Bengtskär nähtiin yhdeksi keinoksi houkutella ihmisiä saaristoon ja samalla luoda elinkeinomahdollisuuksia saaristolaisille.

Täydennyskoulutuskeskus käynnisti työllistämiskoulutuksena korjausrakentamiskurssien, joka vastasi majakan kunnostamisesta. Samaan aikaan virisi ajatus siitä, että tuolloin yliopistolla työskennellyt Paula Wilson ryhtyisi miehensä Perin majakkayrittäjiksi.

Majakasta pidetään huolta lahjoitusvaroin

Majakan kunnostamisen jälkeen valtio halusi luopua siitä, ja ostajaksi löytyi Turun Yliopistosäätiö. Sen perustehtäviin kuuluu tutkimuksen ja koulutuksen tukeminen, mutta yksi tehtävistä on myös suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Siihen Bengtskär oli juuri sopiva kohde.
 
Siitä saakka majakka on toiminut samalla periaatteella. Wilsonien perhe ylläpitää matkailutoimintaa ja vastaa pienemmistö korjauksista, suuremmat ovat Yliopistosäätiön vastuulla. Säästiön asiamiehen Pekka Kanervisto kertookin, että työtä riittää myös tuleville vuosille. Bengtskäriä kehitetään määrätietoisesti ja pyrkien ympäristöystävälliseen toimintaan.
 
Uusimmilla lahjoituksilla maksetaan syksyllä saarelle asennettava jätevesijärjestelmä, seuraavaksi on ratkaistava energiahuolto. Nykyisin majakan ylläpitoon uppoaa 30 000 litraa öljyä vuosittain. Mietinnässä ovat keinot, millä yliopiston tutkimus voisi osaltaan auttaa uudenlaisten ratkaisujen etsimisessä.
 
– Kenties aaltoenergia voisi olla hanke, joka yhdistäisi tutkimuksen ja Bengtskärin kehittämisen, Välimäki ideoi.
 
Bengtskärin taistelun juhlavuoden kunniaksi Yliopistosäätiö on julkaissut teoksen Taistelun muisto elää - Bengtskär 26.7.1941 ja sitä on saatavissa sekä Yliopistosäätiöstä että lähiviikkoina paikallisista kirjakaupoista.
 

sukulaiset.jpg
Madeleine Joerin-Lindberg (vas.), Kathinka Joerin, Viggo Joerin ja Kaj Joerin pääsivät ensimmäistä kertaa näkemään esi-isänsä suunnitteleman Bengtskärin majakan.
kampelalla.jpg
Juhlavieraat kuljetettiin miinalautta Pyhärannalla Kasnäsistä Bengtskärin edustalle ja Kampelalla edelleen saarelle.
naytos.jpg
Uudenmaan prikaatin taistelunäytös juhlisti 75 vuotta sitten tapahtunutta Bengtskärin taistelua.tuuba.jpg
Laivaston soittokunta heijasteli Bengtskärin tunnelmia.


yleiso.jpg
Pieni Bengtskärin saari täyttyi juhlavieraista. Tilaisuudessa olivat läsnä muiden muassa puolustusministeri Jussi Niinistö, kontra-amiraali (evp) Veli-Jukka Pennala, kommodori Jori Harju merivoimien esikunnasta ja rehtori Kalervo Väänänen.

 

Erja Hyytiäinen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 28.7.2016 16:35 ,  Päivitetty 5.2.2017 20:34

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku



Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto