Insuliiniresistenssi ennustaa muistisairauksiin liitetyn kielellisen sujuvuuden heikentymistä

​Turun yliopiston ja THL:n tutkimuksessa selvitettiin insuliiniresistenssin yhteyttä muistiin ja muihin tiedonkäsittelytoimintoihin 3 695 henkilön aineistossa vuosina 2000 ja 2011. Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan tilaa, jossa elimistön rasva- ja lihassolut eivät enää normaalisti reagoi verenkierron insuliiniin. Insuliiniresistenssi liittyy vahvasti keskivartalolihavuuteen ja niin kutsuttuun metaboliseen oireyhtymään.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että tyypin 2 diabetes on itsenäinen riskitekijä muistin heikkenemiselle ja muistisairauksista yleisimmän eli Alzheimerin taudin kehittymiselle. Lisäksi tiedetään, että keski-iän korkea verenpaine ja kohonneet kolesteroliarvot lisäävät muistisairauden riskiä.

– Tässä tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että myös tyypin 2 diabetesta edeltävä insuliiniresistenssi on itsenäinen riskitekijä tiedonkäsittelytoimintojen heikentymiselle, mikä saattaa ennakoida muistisairauden kehittymistä, Turun yliopiston tohtorikoulutettava, lääketieteen lisensiaatti Laura Ekblad kertoo.

Muistia ja muita tiedonkäsittelytoimintoja mitattiin kolmella eri testillä, joita käytetään yleisesti muun muassa muistiongelmien selvittelyssä perusterveydenhuollossa.
Kielellistä sujuvuutta mitattiin testillä, jossa pitää luetella minuutin aikana mahdollisimman monta eri eläintä. Kielellistä sujuvuutta mittaava testi kuvastaa muun muassa aivojen otsalohkojen säätelemiä toimeenpanotoimintoja sekä ohimolohkojen säätelemää asia- ja tietomuistia.

Tutkimus paljasti, että mikäli tutkittavalla havaittiin vuonna 2000 insuliiniresistenssi, hänen kielellinen sujuvuutensa oli vuonna 2011 heikompi kuin niille tutkituilla, joilla ei resistenssiä ollut. Lisäksi insuliiniresistenssi oli yhteydessä voimakkaampaan kielellisen sujuvuuden heikentymiseen vuosien 2000 ja 2011 välillä. Sen sijaan yhteyttä insuliiniresistenssin ja välittömän muistiin painamisen tai viivästetyn muistin välillä ei todettu.

Tutkimuksessa huomioitiin laaja joukko aiemmin todettuja tiedonkäsittelyn heikentymisen riskitekijöitä, kuten ikä, koulutusvuodet, masennusoireet, verenpaine, painoindeksi, kohonnut kolesteroli ja tyypin 2 diabetes.

– Tutkimuksen perusteella terveillä elintavoilla voitaisiin todennäköisesti vähentää muistisairauden riskiä. Verenpaineen ja kolesteroliarvojen lisäksi insuliiniresistenssin riskitekijöihin kuten lihavuuteen puuttuminen olisi tärkeää, Ekblad kertoo.

Tutkimus perustuu THL:n laajoihin suomalaisiin Terveys 2000 ja Terveys 2011 -väestötutkimuksiin. Tutkittavat olivat vuonna 2000 iältään 30–86-vuotiaita ja heidän keski-ikänsä oli 49,3 vuotta. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Diabetes Care -lehdessä.

>> Lue koko artikkeli

Teksti: EH
Kuva: Sandra Cohen-Rose and ColinRose’s photostream


Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 26.4.2017 10:45 ,  Päivitetty 26.4.2017 10:51

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto