Kansalaisraadit voivat olla ratkaisu kansanäänestysten ongelmiin
​Professori John Gastil luennoi 28.6. aiheesta "How to make direct democracy more deliberative?"

​Turun yliopiston ja Åbo Akademin Demokratian tutkimuksen keskus (FinDem) järjesti deliberatiivisen demokratian kesäkoulun Turussa 27.–29. kesäkuuta.

Kesäkoulun pääpuhujina olivat David Farrell (University College Dublin), John Gastil (Penn State University) ja John Dryzek (University of Canberra). Heistä erityisesti Gastil on kehittänyt ja tutkinut kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmää (Citizens' Initiative Review).

– Yksi keino parantaa suoran demokratian prosesseja on tarjota äänestäjille selkeää ja luotettavaa tietoa äänestyksen kohteena olevasta aiheesta, Gastil totesi.  

Oregonissa myönteisiä kokemuksia kansalaisraadista

Kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmä on käytössä Yhdysvalloissa esimerkiksi Oregonin, Arizonan, Coloradon ja Massachusettsin osavaltioissa. Oregonissa se säädettiin lakiin vuonna 2010.  Järjestelmässä kansalaisraati arvioi kansalaisaloitteita useamman päivän ajan ennen kuin ne alistetaan kansanäänestykseen.
 
Kansalaisraadin kannat aloitteen puolesta ja vastaan sekä äänestyssuositus jaetaan kaikille äänestäjille. Näin äänestäjille annetaan mahdollisuus käyttää kansalaisraadin pohdintoja äänestyspäätöksensä tukena.
 
– Kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmä on hyvä esimerkki uudesta instituutiosta, joka auttaa tekemään olemassa olevista suoran demokratian prosesseista keskustelevampia. Raati informoi äänestäjiä ja auttaa heitä tekemään parempia äänestyspäätöksiä. Näin äänestäjät tekevät toivottavasti myös vähemmän valintoja, joita katuvat myöhemmin. Suorien kansanäänestysten ongelmana onkin viime aikoina ollut, että äänestäjät eivät ole täysin ymmärtäneet, mistä äänestävät, Gastil summasi. 
 
Tutkimusten mukaan äänestäjät näyttävät luottavan tasapuolisuuteen pyrkivään kansalaisraatiin enemmän kuin vaaleilla valittuihin edustajiin. Tutustuminen kansalaispaneelin suosituksiin ei silti välttämättä tehnyt äänestäjiä varmemmiksi omasta kannastaan. Ennemminkin äänestäjien keskuudessa lisääntyi tunne, että heidän pitäisi hankkia lisää tietoa kysymyksestä.

Kansalaisraadit käyttöön myös Suomessa?

Vaikka demokratioiden käytännöt ja ongelmat ovat Euroopassa jossain määrin erilaisia kuin Yhdysvalloissa, kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmän kaltaiset menetelmät voisivat auttaa äänestäjien päätöksentekoa myös Suomessa.
 
– Tutkimusten mukaan kansalaisraadit toimivat luotettuina informaation lähteinä, jotka antavat äänestäjille valmiuksia tietopohjan laajentamiseen sekä poliittisen kannan puntarointiin. Näin ollen äänestäjän ei tarvitse tehdä päätöstä pelkästään tunteiden ja ennakkoasenteiden perusteella. Kansalaisraadin käyttö voi tällöin lievittää demokratian kriisin lisäksi yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymistä ja kuplautumista, Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä toteaa.
 
_61A1310.jpg 
FinDemin järjestämä deliberatiivisen demokratian kesäkoulu järjestettiin yhteistyössä Canberran yliopiston Deliberativiisen demokratian ja globaalin hallinnan keskuksen sekä Turun yliopiston koordinoiman Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -hankkeen kanssa.
 
TJ 
Kuvat: Daniel Joas
 
>> Lue Maija Setälän alio aiheesta (Turun Sanomat 26.6.2018)
 
 

Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 2.7.2018 12:10 ,  Päivitetty 3.7.2018 9:22

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto