Kansalaisten puutiaisilmoitukset todensivat puutiaiskannan runsastuneen ja levittäytyneen Lapin eteläosia myöten
Innokkaimmat ilmoitusten jättäjät lähettivät eläinmuseolle myös näytteitä löytämistään puutiaisista. Näin todentui, että aiemmin idässä yksittäisinä tavattua taigapunkkia löytyi jopa Lempäälästä.
​Turun yliopiston eläinmuseo avasi kesän ja syksyn ajaksi nettisivuston, jonne kansalaiset saattoivat kertoa puutiaishavainnoistaan. Heti ensimmäisillä viikoilla saatiin satoja vastauksia. Kyselyn sulkeutuessa vastausten määrä oli 4371.
 
Edellisen kerran puutiaisten levinneisyyttä selvitettiin kansalaishavainnoin vuosina 1956–1957.
 
– Verrattaessa silloista tilannetta nykyhetkeen voidaan nähdä puutiaiskannan runsastuneen. Yhtenäinen havaintopisteiden ketju kulki aiemmin etelästä pitkin merenrannikkoa Kokkolan korkeudelle. Tänä päivänä se ulottuu aina Perämeren pohjukkaan asti, Turun yliopiston eläinmuseon amanuenssi Ritva Penttinen kertoo.
 
Yleisen puutiaisen, Ixodes ricinus -lajin ja taigapunkin (I. persulcatus) erottaminen on ilman mikroskooppia vaikeaa. Kartan puutiaishavaintopisteet sisältävätkin näitä molempia lajeja, myös väärien puutiaistulkintojen mahdollisuutta ei voida pois sulkea.
 
Muutamat, hyvin asiaan vihkiytyneet henkilöt innostuivat lähettämään itse keräämiään puutiaisia tutkijoille.
 
– Lempäälästä kerättyjen näytteiden perusteella saatiinkin taigapunkille eli Siperian puutiaiselle uusi löytöpaikka.

Suomenselällä yhä vähän puutiaisia

Penttisen mukaan järvi-Suomen runsas havaintopisteiden määrä sekä nyt että 1950-luvulla kertoo alueen vakaasta puutiaiskannasta. Tilanne on samanlainen Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa.
 
– Suomenselän alue on edelleen harvalukuinen muihin alueisiin nähden.  Maaselän alue ja Lapin eteläosat ovat puutiaisten uusia levinneisyysalueita. Muutamia aivan pohjoisimpia havaintopisteitä on jätetty toistaiseksi huomioimatta. Havainnon varmistaminen vaatii yhteydenottoa ilmoittajiin, Penttinen sanoo.
 
Kartan puutiaishavaintokeskittymät kaupunkikeskusten ympärillä on Penttisen mukaan suhteutettava alueiden väestömääriin eikä keskimääräistä runsaimpiin puutiaismääriin.
 
– Yleisön kiinnostus puutiaisia kohtaan näkyi myös lukuisissa projektille lähetetyissä sähköposteissa. Monissa viesteissä todettiin omiin pitkäaikaisiin seurantoihin perustuen puutiaiskannan runsastuneen. Myös huoli oman ympäristön turvallisuudesta askarrutti, Penttinen sanoo.
 
Hän näkee, että kyselyllä ja kansalaisten innokkaalle tietojenilmoittamisella on myös ennaltaehkäisevä merkitys. Puutiaiseen liittyvät ongelmatilanteet tiedostetaan aiempaa paremmin, lääkäriin hakeudutaan ajoissa ja luonnossa retkeiltäessä pukeudutaan asiallisesti.
 
– Puutiaisprojekti sai yleisöltä paljon kiitosta ja kannustusta. Nyt me haluamme kiittää kaikkia kyselyyn osallistujia mahtavasta saavutuksesta, Penttinen sanoo.
 
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Ritva Penttinen
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 15.12.2014 10:00 ,  Päivitetty 15.12.2014 10:03

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto