Kansanedustaja Krista Kiuru on Turun yliopiston vuoden alumni

​Vuoden alumnin tunnustus myönnetään vuosittain Turun yliopiston kasvatille, joka on toiminnallaan edistänyt Turun yliopiston ja suomalaisen yhteiskunnan menestystä. Kansanedustaja Krista Kiuru on valmistunut Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi vuonna 2001.

‒ Olen todella otettu ja kiitollinen saamastani tunnustuksesta. Turun yliopisto on tarjonnut minulle korvaamatonta tietoa ja taitoa sekä erittäin hyvän valtiotieteiden maisterin koulutuksen. Oppi on kantanut niin nuoruuden kasvuvuosina kuin monissa vastuullisissa tehtävissä tänä päivänä, Kiuru sanoo.

Valintaperusteluissa todetaan, että Krista Kiuru on aktiivisesti myötävaikuttanut koulutuksen ja tutkimuksen kehittymiseen sekä kansallisesti että alueellisesti. Turun yliopisto kiittää Kiurua myös pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä Satakunnan alueen ja seudun yhteistyöverkoston kehittämisessä.

‒ Olen erittäin kiitollinen yliopiston sitoutumisesta ja panoksesta satakuntalaisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen sekä Porin yliopistokeskuksessa että Rauman opettajankoulutuslaitoksella, Kiuru toteaa.

Kiuru osallistuu Turun yliopiston toiminnan kehittämiseen yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan neuvottelukuntien jäsenenä.

‒ Olen omalta osaltani pyrkinyt tukemaan Turun yliopiston tekemää ainutlaatuista työtä koulutusviennin edistämisessä ja osaamisperusteiseen kasvuun panostamisessa. Olemme myös työskennelleet samaan suuntaan suomalaisen peruskoulun kehittämiseksi jälleen maailman parhaaksi. Annan suuren arvon Turun yliopiston toimille näiden yhteiskunnallisestikin tärkeiden asioiden viemisessä eteenpäin.

Edellisvuosina Turun yliopiston vuoden alumnin tunnustuksen ovat saaneet sisäministeri Petteri Orpo, alivaltiosihteeri Matti Anttonen, toimitusjohtaja Risto Lammintausta, kongressipäällikkö Sari Ruusumo ja päätoimittaja Riitta Monto.

Rehtori Väänänen: Jo varhain ymmärrettiin, että kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus ovat tärkeä osa kansallista yliopistoa

 

Rehtori Kalervo Väänänen tarkasteli vuosijuhlapuheessaan 28.2. suomenkielisen yliopistokoulutuksen historiaa.

Ratkaiseva käänne siihen, että ensimmäinen suomenkielinen yliopisto syntyi Turkuun, tapahtui jo Suomen itsenäistymistä edeltävinä vuosina. Keskeinen toimija oli Turun Suomalainen Yliopistoseura, jonka perustava kokous pidettiin runsas kuukausi ennen Suomen itsenäiseksi julistautumista eli 4.11.1917. Tällöin jo monta vuotta ilmassa ollut ajatus maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston perustamisesta Turkuun alkoi konkretisoitua.

Huomattavaa on kuitenkin se, että henkinen kypsyminen asialle oli alkanut jo paljon aiemmin ja monenlaista aktiviteettia oli syntynyt asian ympärille jo ennen perustavaa kokousta. Muuan muassa varojen keruu yliopiston perustamiseksi aloitettiin tosiasiallisesti jo ennen yliopistoseuran perustavaa kokousta.

– Mitä pitemmälle Turun Suomalaisen Yliopistoseuran työ eteni, sitä selvemmäksi kävi, että haluttiin suomenkielinen yliopisto suomalaisuuden vaalijaksi. Jo varhain ymmärrettiin kuitenkin, että kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus olivat tärkeä osa myös kansallista yliopistoa, Väänänen muistutti.

Väänäsen mukaan yliopistoa Turkuun ajaneiden tahojen aktiivisesta asenteesta voidaan ottaa tänä päivänäkin mallia esimerkiksi tekniikan koulutuksen laajentamistavoitteissa.

Kunniamerkit Aleksi Randellille, Olli-Pekka Saariolle ja Kari Vainiolle

Rehtori Väänänen ja Turun Suomalaisen Yliopistoseuran puheenjohtaja Riitta Monto luovuttivat vuosijuhlassa kolme Phoenix Universitatis Turkuensis -kunniamerkkiä.

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randellille kunniamerkki myönnettiin kiitoksena kaupungin kanssa tehtävästä hyvästä yhteistyöstä ja Turun yliopiston asioiden edistämisestä. Turun kaupungin suhtautuminen yliopistoon on myönteistä, ja tämä on näkynyt konkreettisesti useiden vuosien ajan tukena yliopiston kehittämishankkeille.

Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Olli-Pekka Saariolle kunniamerkki myönnettiin kiitoksena yliopiston asioiden edistämisestä ja aktiivisesta osallistumisesta yliopiston neuvottelukunnan työskentelyyn. Turun Seudun Osuuspankki on osoittanut vuosien ajan Turun yliopistolle tärkeää tukea ja osallistunut yliopiston varainkeruuseen.

Turun Sanomien vastaavalle päätoimittajalle Kari Vainiolle kunniamerkki myönnettiin kiitoksena hänen aktiivisesta toimimisestaan Turun yliopiston neuvottelukunnan puheenjohtajana. Vainio on edistänyt yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan välistä vuoropuhelua sekä onnistuneesti herättänyt keskustelua yliopistosta alueellisena toimijana.

Turun Suomalainen Yliopistoseura perusti Kalevalan päivänä 28.2.1920 Turun Suomalaisen Yliopiston. Varoja tähän koottiin laajalla kansalaiskeräyksellä, johon osallistui kaikkiaan 22 040 lahjoittajaa.


Akatemiaprofessori Hannu Salmen ja Tanssiteatteri ERIn yhteisesitys "Pienen kansan laulut" yhdisti juhlapuhetta ja tanssia.

 

>> Rehtori Kalervo Väänäsen vuosijuhlapuheeseen perustuva blogikirjoitus: Suomi 100 vuotta ja suomenkielisen yliopistokoulutuksen alku

>> Turun yliopiston historia-aikajana

TK
Kuvat: Hanna Oksanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 28.2.2017 19:00 ,  Päivitetty 28.2.2017 21:46

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto