Kendra Willson tutkii saamenkielisiä riimuja ja harrastaa suomenkielistä improteatteria
​Saamenkielisiä riimuja tutkiva Kendra Willson kertoo, että eri kieliin pohjautuvia riimuja on saatettu tulkita esimerkiksi taikuuteen liittyviksi siksi, etteivät tutkijat ole tunnistaneet kirjoituksen alkuperäistä kieltä.

​Germaanisia ja skandinaavisia kieliä Harvardin ja Berkeleyn yliopistoissa opiskellut Willson kiinnostui pohjois- ja keskieurooppalaisista riimukirjoituksista jo opiskeluaikanaan. Innostus pohjoismaisiin kieliin toi Willsonin kesäkurssille Ruotsiin, jossa hän sai ensi kosketuksen myös suomen kieleen.

– Minusta oli hämmästyttävää, että lahden toisella puolella Suomessa ja Virossa puhuttiin aivan erilaisia kieliä kuin muualla Pohjoismaissa. Halusin tutustua Suomeen ja tulin Helsinkiin opiskelijavaihtoon, kertoo Willson.

Suomessa viihtyvän Willsonin on kielen lisäksi lumonnut maan rauhallisuus.

– Suomessa kaikki sujuu hyvin, täällä on rauhallista ja siistiä. Ihmiset noudattavat sääntöjä ja tekevät parhaansa, Willson kuvailee.

Riimujen salat avautuvat monitieteisessä tutkimuksessa

Suomessa vietetyn vaihtoajan jälkeen Willson palasi tutkimus- ja opetustyöhön Yhdysvaltoihin, ja työskenteli ja opiskeli useita vuosia myös Islannissa. Tutkijan toi lopulta takaisin Suomeen innostus tehdä tutkimusta saamenkielisistä riimuista. Willson työskenteli ensin Helsingin yliopistossa ja aloitti Turun yliopistossa 2015.

– Kiinnostuin tutkimuskohteestani luulajansaamen kesäkurssilla Ruotsin Jokkmokissa, kun sain tietää, että varhaisin säilynyt saamenkielinen kirjoitus löytyy islantilaisesta riimukirjoituksesta. Kirjoituksen saamenkielinen alkuperä on hyväksytty saamentutkimuksessa, mutta riimututkimuksessa hylätty. Tältä osin tutkijakunnat eivät keskustele kovin paljon keskenään, Willson toteaa.

Willsonin mukaan riimujen tutkimus painottuu Keski-Eurooppaan ja riimututkijat osaavat harvoin suomalais-ugrilaisia kieliä. Eri kieliin pohjautuvia riimuja on saatettu tulkita esimerkiksi taikuuteen liittyviksi, siksi että tutkijat eivät ole tunnistaneet kirjoituksen alkuperäistä kieltä. Willsonin mielestä riimujen lumo piileekin laaja-alaisessa ja monitieteisessä lähestymistavassa, jota tarvitaan kirjoitusten tulkitsemiseksi.

– Riimujen tutkimuksessa yhdistyy arkeologia, kulttuurihistoria ja kielitiede. Riimut ovat arvoituksellinen ja vaikea kohde tutkijalle, kertoo Willson.

Monitieteisyyttä Willson pitää parhaana puolena myös nykyisessä työympäristössään TIAS-tutkijakollegiumissa.

– Monialainen TIAS on todella korkeatasoinen tutkimusyhteisö. Olen saanut eri alojen tutkijoilta arvokasta palautetta tutkimukselleni, Willson toteaa.

Työnsä vastapainoksi Willson harrastaa muun muassa uintia, minkä lisäksi suomen kieli taittuu jo niin hyvin, että hän on harrastanut improteatteria Helsingissä eri avoimissa opistoissa jo muutaman vuoden. Entä onko maailmalla matkannut tutkija löytänyt Suomesta kodin?

– Turku on kaunis ja viihdyn hyvin täällä, ehkä haluan jäädä. Olen avoin uusille seikkailuille, päättää Willson hymyillen arvoituksellisesti.

Tutkijakollegium edistää monitieteistä tutkimusyhteistyötä

Turun ihmistieteiden tutkijakollegium (Turku Institute for Advanced Studies, TIAS) perustettiin Turun yliopistossa vuonna 2008. TIAS on yhteiskuntatieteellisen, humanistisen, kasvatustieteiden ja oikeustieteellisen tiedekunnan sekä Turun kauppakorkeakoulun yhteinen kollegium. Sen tehtävänä on edistää ihmistieteiden huippututkimusta tarjoamalla tutkijoille kolmivuotisen tutkimusrahoituksen sekä kansainvälisen korkeatasoisen tutkijayhteisön.

Keväällä 2015 TIAS:ssa käynnistyi uusi kolmivuotiskausi ja kollegiumissa työskentelee nyt kaikkiaan 20 suomalaista ja ulkomaista tutkijaa eri aloilta. Kollegiumin monitieteisyys ja kansainvälisyys avaavat uusia mahdollisuuksia.

– Maailma on monimutkainen ja sen ymmärtämiseksi tarvitaan monialaisia lähestymistapoja. Aito monitieteisyys vaatii tutkijoilta aikaa oppia ymmärtämään toisiaan. TIAS tarjoaa avoimen ympäristön ja vapaan ilmapiirin uusille ideoille ja yhteistyölle, joista voi kasvaa tieteenalarajat ylittäviä tutkimusprojekteja, kertoo TIAS:in johtaja Anne Kumpula.

– Tutkijakollegiumissa tutkijat saavat rauhan keskittyä tutkimukseen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jatkuvasti kiristyvässä apurahakilpailussa tämä on tutkijalle luksusta, jota tarvitaan, jatkaa Kumpula.

Kumpulan mukaan kollegiumin toimintaan ovat olleet tyytyväisiä sekä tiedekunnat että tutkijat.

– TIAS on kuluneina vuosina vakiinnuttanut asemansa kollegiumina, jossa eri suunnilta tulleet tutkijat ovat löytäneet toisensa. Kollegium on osoittautunut toimivaksi ja tiedekunnat haluavat panostaa toimintaan jatkossakin, Kumpula lupaa.

Teksti ja kuva: Liisa Reunanen

 


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 20.4.2015 13:40 ,  Päivitetty 23.4.2015 15:32

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto