”Kiitos kaikille turvapaikanhakijoita auttaneille”
​Professori Kirsti Siitonen kannustaa kaikkia Suomeen muuttavia opiskelemaan suomea. Englannilla toki pärjää melko hyvin, mutta silloin ei koskaan pääse kunnolla osaksi suomalaista yhteisöä.

​Suomen kielen professori Kirsti Siitosella on mielessään jo syyslukukausi. Joukko Siitosen opiskelijoita ja kymmenet muut vapaaehtoiset ottivat viime syksynä lennosta vastaan haasteen ryhtyä suomen kielen oppaiksi Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille. Opetusohjelmat olivat jo valmiit, mutta Siitonen muokkasi pikapikaa mahdollisuuden saada opintopisteitä toiminnasta.

Opiskelijat olivat kuitenkin tehneet jo syksyn suunnitelmansa eivätkä ryhtyneet suorittamaan opintopisteitä vaan lähtivät vapaaehtoispohjalta. Ensi syksynä voimme kertoa heille mahdollisuuksista jo heti alkuun ja he voivat suunnitelmallisesti kerätä opintopisteitä myös kielipajatoiminnasta, Siitonen kertoo.

Ajan kanssa suunnitellen myös pakollisiin kursseihin voidaan sisällyttää ainakin mahdollisuus osallistua kielityöpajatoimintaan ja toiminnasta raportointiin.

 Suomen kielen opiskelijoilla on viiden opintopisteen eli 100 tunnin harjoittelu. Sen voisi suorittaa turvapaikanhakijoille suomen kieltä opettaen. Olen innostunut räätälöimään myös pienempiä kokonaisuuksia, esimerkiksi kahden opintopisteen opetuspaketteja, Siitonen sanoo.

Turun yliopisto siirtyykin turvapaikanhakijoiden tukemisessa seuraavaan vaiheeseen. Se tarkoittaa paitsi kielipajatoiminnan muodon muuttumista myös katseen kääntämistä siihen, miten kotimaassaan akateemisen koulutuksen aloittaneet tai sen jo suorittaneet voivat jatkaa opintojaan. Suomeen onkin perustettu kaikkien korkeakoulujen tueksi yhteinen, Jyväskylän yliopiston vetämä projekti, joka auttaa kotimaassa hankittujen opintojen tunnustamista ja tunnistamista.

Ohjenuorana vuorovaikutus

Kielipajatoimintaa ei silti unohdeta kokonaan vaan vaan se voi olla osa  suomalaisten opiskelijoiden suomi toisena kielenä -opintoja. Pohjana on viime syksynä vauhdilla  käynnistynyt toiminta. Muutamassa viikossa vastaanottokeskuksiin ja hätämajoituksiin perustettiin kielipajoja.
 
 Suomen kieleen perehdyttäminen oli jotain, mihin oli heti mahdollista tarttua. Koska tavoitteena ei ollut opettaa taitotasoja tai kielioppia vaan lähestyimme opetusta teemalähtöisesti, alkuvaiheen oppaaksi sopi kuka vain, takana ei tarvinnut olla suomen kielen opintoja, Siitonen sanoo.
 
Teemapakettien luonnissa ohjenuorana oli vuorovaikutus. Turvapaikanhakijoille haluttiin antaa mahdollisuus oppia 34 sanan virkkeitä, joilla kommunikoida suomalaisten kanssa.
 
Maahanmuuttajille on tärkeä kuulla suomea. Tutkimus on osoittanut, että jo se,
että ihminen kuulee vierasta kieltä, sen intonaatiota, konsonantteja ja vokaalistoa, auttaa häntä jatkossa oppimaan tuota kieltä, Siitonen sanoo.
 
Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa on syytä pyrkiä entistä enemmän herättämään suomen kielen opiskelijoiden tietoisuutta suomen kielestä toisena kielenä.
 
 Alan tutkimusta pitäisi myös edistää.  Sen lisäksi, että koulutamme edistyneitä suomenoppijoita Suomen kielen ja kulttuurin ohjelmassa, meidän pitäisi entistä enemmän suomenkielisessä opetuksessa käsitellä suomen kieltä suomi toisena kielenä -näkökulmasta ja kannustaa tutkimaan alaa. Tähän tarvittaisiin  luonnollisesti myös lisää opetusresursseja, Siitonen sanoo.

Suomi ei ole vaikea kieli

Toimintaa organisoi Susanna Sutisen vetämä, yliopistolaisista koottu vapaaehtoisten ryhmä, Kirsti Siitonen ja yliopistonlehtori Elina Kouki loivat joukkoineen teemapaketit opetuksen tueksi ja vapaaehtoiset matkasivat enintään 10 hengen ryhmissä vastaanottokeskuksiin. Mukana oli kymmenittäin yliopistolaisista professoreihin.

Vapaaehtoiset ovat kuvanneet, että heille kielipajat ovat olleet riemullinen kokemus. Toki he jo lähtökohtaisesti suhtautuvat maahanmuuttajiin myönteisesti, mutta tämä on antanut mahdollisuuden kohdata erilaisia ihmisiä ja todeta, kuinka samanlaisia me itse asiassa olemme, Siitonen sanoo.
Yksi monille yllättäväkin asia on ollut se, että maahanmuuttajalle todellakin kannattaa opettaa suomea. Pelkällä englannilla ei yhtä hyvin pääse sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Siitonen haluaa myös murtaa myytin, että suomi olisi vaikea kieli.
 
Me esimerkiksi kummastelemme, kuinka vaikeaa kielen oppiminen on Yhdysvalloista tulevalle. Ei se ole heille sen vaikeampaa kuin muillekaan, mutta me emme anna heidän opetella suomea vaan käännämme puheen englanniksi. Meidän pitää antaa ulkomaalaisille mahdollisuus oppia suomea, jossa on selkeä järjestelmä ja se on opittavissa, Siitonen sanoo.
 
Toive ei koske vain turvapaikanhakijoita vaan kaikkia maahanmuuttajia. Esimerkiksi yliopisto on kansainvälinen yhteisö, ja siellä työskentelevä pärjää työpäivän ajan englannilla, mutta se on Siitosen mukaan karhunpalvelus tulijalle.
 
Meidän pitäisi esimerkiksi kaikille englanninkielisiin maisteriohjelmiin tuleville tarjota nykyistä enemmän suomen kielen opetusta, Siitonen sanoo.
 
Professori toivoo suomalaisilta myös sallivuutta. Siinä missä me toisille suomalaisille sallimme pienet kieliopilliset virheet lipsahduksina, maahanmuuttajien kohdalla näemme ne virheinä.

 

Erja Hyytiäinen 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 31.5.2016 12:25 ,  Päivitetty 31.5.2016 14:00

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto