Kokenut soittaja lukee nuotteja vain vähän aloittelijaa tehokkaammin – ero kuuluu silti selvästi musiikissa

Turun ja Jyväskylän yliopistoissa toteutettu ainutlaatuisen laaja silmänliiketutkimushanke paljastaa, kuinka kehittynyt nuotinlukija ennakoi taitavasti tulevaa samaan aikaan kun hän soittaa musiikkia, jonka kuulija sillä hetkellä kuulee. Hankkeessa tarkasteltiin useiden satojen soittajien nuotinlukua silmänliikekameran avulla soittotilanteessa. 

– Havaitsimme, että soittajan silmänliikkeet etenevät nuottirivillä tiedostamattoman nopeasti kulloinkin soitettavan kohdan ja tulevien nuottien välillä. Vaikka soittajalla on aina ajallinen paine pysyä tahdissa, nipistää hän sekunnin murto-osia voidakseen silmäillä nuottikuvaa eteenpäin ja ennakoida tulevaa melodiaa, rytmiä tai vaativampia kohtia kappaleessa, kertovat erikoistutkija Marjaana Puurtinen Turun yliopistosta ja hanketta johtava musiikkikasvatuksen professori Erkki Huovinen Tukholman kuninkaallisesta musiikkikorkeakoulusta. 

Tutkijat tarkastelivat nuotinlukutaidon kehittymistä ja eroja sekä aloittelevilla soittajilla että ammattimuusikoilla. Mukana tutkimuksessa oli eri instrumenttien soittajia ja eri musiikkilajeja.

Yksinkertaisemmissa soittotehtävissä kokeneen ja kokemattoman soittajan välillä ei aina ollut merkitsevää eroa. Nuotinlukutaidon erot tulivat korostuneemmin esiin vasta vaativammissa kappaleissa. Tutkijoiden mukaan silloinkin ammattilaisen erottaa aloittelijasta kyky silmäillä nuottikuvan eri kohtia vain kymmeniä millisekunteja nopeammin. 

– Tämä tehokkuus lukemisessa antaa soittajalle mahdollisuuden tehdä enemmän. Näiden sekunnin murto-osien aikana nopeampi nuotinlukija ehtii lisätä musiikkiin tulkintaa, tunnetta, koristelua ja omaa tyyliä. Kaikkea sitä ekstraa, jota ei ole koodattu nuotteihin, Puurtinen kuvailee. 

Osa tutkimuksen aineistosta kerättiin kaksi vuotta sitten festivaaliympäristössä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. 

– Kansanmusiikki on perinteisesti ollut korvakuulogenre, mutta nykyään nuoteista soittaminen on yhä yleisempää. Kansanmusiikkiin on kuitenkin tyypillistä lisätä runsaasti korukuvioita ja heleitä, joita nuottikuvassa ei lue. Se vaatii nuotinlukijalta suurta harjaantuneisuutta. Tutkimuksissamme tämä näyttää heijastuvan tapaan, jolla soittaja lukee nuotteja, Puurtinen kertoo.

Yhtä laaja-alaista perustutkimusta nuotinluvun visuaalisista prosesseista ei ole tehty aikaisemmin

Puurtisen ja Huovisen mukaan aikaisempi soittaessa tapahtuvan nuotinlukemisen silmänliiketutkimus on ollut vähäistä. Näin laajalla ja monipuolisella aineistolla tutkimusta ei ole tehty koskaan aikaisemmin. 

– Aikaisemmissa tutkimuksissa nuottikuvat ovat yleensä olleet niin monimutkaisia, että todellisiin vaikuttaviin mekanismeihin on ollut vaikea päästä käsiksi. Halusimme yksinkertaistaa asetelmaa. Tutkimuksissamme ammattimuusikot saivat soittaa lastenlaulumaisia kappaleita, jotta pääsemme paremmin kiinni tekijöihin, jotka vaikuttavat nuotinluvun onnistumiseen, Huovinen sanoo. 

Hankkeessa tehtyä tutkimusta tutkijat luonnehtivat arvokkaaksi uudeksi perustutkimukseksi, mutta molempien ajatukset ovat jo etsiytyneet mahdolliseen jatkotutkimukseen. Kasvatustieteilijänä Puurtista ja musiikkipedagogiikan asiantuntijana Huovista kiinnostavat erityisesti kysymykset siitä, miten nyt tehtyä tutkimusta voisi soveltaa oppimis- ja opetustilanteisiin.

Suomen Akatemian rahoittamassa konsortiohankkeessa Reading Music: Eye Movements and the Development of Expertise (2014–2018) silmänliiketutkimukset toteutettiin Turun yliopiston silmänliikelaboratoriossa ja osittain kenttätyönä. Kasvatustiedettä, musiikkitiedettä ja tilastotiedettä yhdistävässä hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Tukholman kuninkaallinen musiikkikorkeakoulu sekä Regensburgin yliopisto Saksassa. 



LR


Kuvat: Pixnio ja Liisa Reunanen


Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 4.9.2018 9:15 ,  Päivitetty 5.9.2018 8:38

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto