67P-komeetta antaa uutta tietoa Maan elämän syntyvaiheista

​Kansainvälisen tutkimusryhmän havainnot viittaavat siihen, että 67P-komeetasta löydetyillä orgaanisilla molekyyleillä on erilainen alkuperä siitä riippuen, ovatko ne liukenematonta vai liukenevaa materiaalia. Turun yliopistosta tutkimuksessa olivat mukana yliopistotutkijat Harry ja Kirsi Lehto sekä tohtorikoulutettava Boris Zaprudin.

– Tämä on uusi ja yllättävä tulos orgaanisten molekyylien evoluutiossa. Aurinkokunnan synnyn aikoihin on täytynyt olla käynnissä ainakin kaksi erillistä prosessia, jotka ovat saattaneet tapahtua eri aikoina, Harry Lehto sanoo.

Liukenematon orgaaninen aine on tutkijoiden mukaan syntynyt todennäköisesti joko tähtienvälisissä pölypilvissä tai Aurinkokunnan syntypilvessä. Aikaisemmin on arveltu, että ainakin osa elämän syntymisen mahdollistaneista molekyyleistä muodostui komeetoissa.

– Tuliko Maahan riittävästi molekyylejä komeetoista vai syntyivätkö ne ilmakehässä tapahtuneiden reaktioiden seurauksena? On mahdollista, että löytämiemme suurten liukenemattomien orgaanisten molekyylien hajoaminen pienemmiksi molekyyleiksi nuoren Maan paksuun ilmakehään törmätessä onkin puuttuva linkki Maan elämän synnyssä, Kirsi Lehto toteaa.

Tutkijat ovat tienneet jo 50-luvulta lähtien, että yksinkertaisista orgaanisista aineista saadaan monimutkaisempia orgaanisia molekyylejä ulkopuolisen energialähteen avulla. Monimutkaisempia molekyylejä nimitetään kerogeeneiksi ja ne ovat yleensä huonosti liukenevia ja tervamaisia.

– Komeetassa havaitsemamme aineet ovat juuri tämän tyyppisiä liukenemattomia aineita. Emme löytäneet mittauksissa evolutiivista jatkumoa, jossa liukoiset yhdisteet olisivat kehittyneet suuremmiksi tervamaisiksi kerogeeneiksi, esimerkiksi Auringon kuumuuden seurauksena. Tuloksemme osoittavat, ettei jatkumoa ole, vaan pienet liukoiset ja isot liukenemattomat molekyylit ovat syntyneet eri ympäristöissä, Harry Lehto toteaa.

67P-komeetasta irronneet hiukkaset mitattiin Euroopan Avaruusjärjestön Esan Rosetta-luotaimen The Cometary Secondary Ion Mass Analyser -laitteella (COSIMA). COSIMA-laitteisto on kerännyt 67P-komeetasta yli 27000 hiukkasta, joista yli 200 on analysoitu.

>> Tutkimusartikkeli julkaistiin arvostetussa Nature-tiedelehdessä

JV
Kuva: dragonuppl


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 16.9.2016 10:00 ,  Päivitetty 16.9.2016 10:06

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto