Koulutuspolitiikka syrjäyttää tasa-arvotavoitetta

​Apulaisprofessori Tero Järvinen (vas.) haastoi Helsingin yliopiston kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon  apulaisprofessorin Kristiina Brunilan, Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erolan ja Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professorin Jouni Välijärven nimeämään suomalaisen koulutuksen tasa-arvon pullonkaulat. Kristiina Brunilan mukaan tutkittua tietoa niin tasa-arvon kuin epätasa-arvon vaikutuksista on valtavasti, mutta sitä ei hyödynnetä.

Päivät avanneen professori Risto Rinteen mukaan nykypäivää leimaa polarisoituminen ja sen myötä monien nuorten, lasten ja perheiden pahoinvointi. Tilannetta vain pahentavat hallituksen päätökset leikata rajusti koulutuksesta ja yliopistoista.

– Totuudellisten vastausten rohkea ja vilpitön etsiminen sekä oikeiden kysymysten uskalias, rehellinen esittäminen ovat tieteellisen tutkimuksen perustehtäviä. Tätä yliopistolaitoksen ydintä ei ole syytä hävittää. Ytimen säilyttäminen on yhä tärkeämpää maailmassa, joka on vetämässä pesäeroa solidaarista vastuuta kantaneeseen ja ihmisten tasa-arvoa korostaneeseen pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin, Rinne totesi.

Tuohon ytimeen pureuduttiin päivien aikana sekä alustuksissa että työpajoissa.
Tapahtuman päättäneessä paneelikeskustelussa perättiinkin perusteellista koulutuspolitiikan uudelleenpohdintaa. Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professorin Jouni Välijärven mukaan tasa-arvokehityksen kääntymisen heikommaksi näkyy jo. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa tyttöjen lukutaito on jo merkitsevästi parempi kuin poikien, matematiikassa ollaan samalla tasolla. Vähitellen poikien elämänpiiristä ja tulevaisuudenodotuksista tulee kielteisempiä ja se heijastuu jatko-opiskeluvalintoihin.

– Kukaan ei ole sattumanvaraisesti toisia heikompi. Siihen vaikuttaa muun muassa perhetausta, jonka vaikutusta on koulutuksellisin keinon pyritty vähentämään. Mutta miten koulu voi tänä päivänä tasoittaa eroja? Miten esimerkiksi erityisopetuksen resursseille on viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut, Välijärvi kysyi.
 
Keskustelukumppani, Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola näki koulutuspolitiikan suurimman pullonkaulan yliopistojen kohdalla.
 
– Yksi suomalaisen koulutuksen pullonkauloista on sosiaalisen aseman periytyvyys, ja vahvimmin se näkyy yliopistokoulutuksessa, erityisesti maisteritasolla, Erola totesi.
 
Lääkekin hänellä oli valmiina: yliopistojen sisäänottoa pitäisi kasvattaa puolella. Välijärvi tuki ajatusta toteamalla, että pääsykoekriteerejä muokkaamalla yhteiskunta ei vaikuta juuri muuhun kuin siihen, kuka sisälle pääsee.

– Me hukkaamme nykyisellä tavalla paljon lahjakkuutta, Välijärvi sanoi.

Maailmalta löytyy varoittavia esimerkkejä

480px-kasvatustieteenpaivat-0109.jpg
Tapahtuman avajaisissa Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen (kesk.) korosti, että jokainen lapsi ansaitsee parhaan mahdollisen koulutuksen riippumatta yhteiskuntaluokastaan, syntymäpaikastaan, tai siitä, mihin maahan on syntynyt. Avajaisissa puhuivat myös sivistysvaliokunnan jäsen Li Andersson sekä professori Risto Rinne.

Päivien avaajaksi kutsuttu Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Li Andersson kiitteli kasvatustieteen päivien teemaa äärimmäisen tärkeäksi ja ajankohtaiseksi.

– Koulujen väliset erot ovat kasvussa, Turussa ja Helsingissä puhutaan jo suoraan koulushoppailusta. Turku on esimerkki kaupungista, jossa kunnallisten koulutuspoliittisen valinnat ovat johtaneet kehitykseen, jossa jopa kolmannes yläkouluun siirtyvä aloittaa opintonsa muualla kuin lähikoulussa. Kansainvälisesti katsottuna opiskelutulokset laskeneet ja peruskoulun tasa-arvoistava funktio on heikentymässä. Alueelliset ja sukupuolten väliset erot kasvussa ja perhetausta vaikuttaa enemmän tuloksiin, Andersson totesi. 

480px-kasvatustieteenpaivat-0171-diane-reay.jpg

Iso-Britannian Cambridgen yliopiston professori Diane Reay (kuvassa) varoitti Suomea seuraamasta brittien jalanjäljillä koulujen eriytymiskehityksessä sekä toimintamallissa, joka korostaa lasten jatkuvaa valtakunnallista testaamista ja tasoryhmiin jakamista. Siinä missä Suomessa ensimmäinen valtakunnallinen koe pidetään ylioppilaskirjoituksissa, Iso-Britanniassa lapsia testataan viisivuotiaasta alkaen.
 
– Meillä monet lapsista, jotka aikaisemmin nauttivat koulusta, inhoavat sitä, Reay totesi.
 
Helsingin yliopiston kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon apulaisprofessori Kristiina Brunila nostikin paneelikeskustelussa esille nykyaikana yksilölle asetutut vaatimukset. Jos jollakulla on ongelmia, häntä kehotetaan tsemppaamaan ja ajattelemaan toisin.
 
– Miten se vaikuttaa meidän käsitykseemme ihmisyydestä, Brunila kysyi.

Sote antaa kunnille aikaa keskittyä sivistystoimeen

Kasvatustieteiden päivien aattona julkaistu kasvatussosiologian vuosikirja Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset vahvistaa seminaarilaisten tutkimustulokset ja kokemukset. 2010-luvulla koulutuspolitiikkaa tehdään korostamalla yksilön ja perheiden oikeuksia tehdä valintoja ja hankkia itselleen parhaiten sopivia palveluja koulutusjärjestelmän eri tasoilla.

Välijärven mukaan monet yhteiskunnalliset eriarvoistavat tekijät ovat tulleet osaksi koulujen arkipäivää. Hän näkee ongelmaksi sen, että ratkaisuja esimerkiksi koululaisten pahoinvointiin on haettu vain lainsäädännöstä.

– Lainsäädännöllä me annamme luvan esimerkiksi koskea oppilaaseen, mutta pedagogisesti me emme mieti, mistä se paha olo kumpuaa. Ne olisivat niitä keinoja, joilla voisimme tasa-arvoistaa yhteiskuntaa, Välijärvi totesi. 
 
Välijärvi näki myös valoa. Sosiaali- ja terveystoimen siirtyessä kunnalta maakunnan kontolle, kuntien suurimmaksi vastuutehtäväksi jää sivistystoimi. 
 
Teksti: Erja Hyytiäinen, Katja Kontu
Kuvat: Katja Kontu, Erja Hyytiäinen
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 18.11.2016 19:25 ,  Päivitetty 18.11.2016 19:43

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto