Kovatehoinen intervalliharjoittelu parantaa diabeetikoiden sokeriaineenvaihduntaa hyvin nopeasti

​Tuore tutkimustulos löydettiin Turun yliopistossa Kari Kalliokosken ja Jarna Hannukaisen yhdessä johtamassa tutkimuksessa, jossa tutkitaan kovatehoisen intervalliharjoittelun terveysvaikutukset sekä terveillä että diabetesta sairastavilla henkilöillä ja tulokset ovat innostavia.

– Kovatehoinen HIIT-harjoittelu tuottaa muutoksia aineenvaihduntaan hyvin nopeasti. Pidemmällä aikavälillä ei kuitenkaan ole osoitettu suuria eroja HIIT-harjoittelun ja kohtuullisesti kuormittavan kestävyysharjoittelun välillä. Lähinnä suurimmat hyödyt tulevat HIIT-treenin vaatimasta vähäisemmästä ajankäytöstä, väitöskirjatutkija Tanja Sjöros toteaa.

Tutkimuksessa intervalliharjoittelua tai perinteistä kestävyysharjoittelua treenasivat ensin terveet neli-viisikymppiset miehet. Myöhemmin samanlaisen kahden viikon pituisen liikuntajakson toteutti myös ryhmä insuliiniresistenttejä henkilöitä, joista osa sairasti tyypin 2 diabetesta ja osa vasta diabeteksen esiastetta eli heillä veren sokeripitoisuus oli kohonnut, mutta ei vielä ollut todettu varsinaista tyypin 2 diabetesta.

– Lähtötilanteessa näillä insuliiniresistenteillä henkilöillä lihasten glukoosiaineenvaihdunta ja insuliiniherkkyys olivat huomattavasti alentuneet terveisiin verrattuna. Kuitenkin jo kahden viikon HIIT-harjoittelun, siis vain kuuden harjoituskerran jälkeen, reisilihasten glukoosiaineenvaihdunta saavutti terveitten harjoitteluryhmän lähtötason, Sjöros kertoo.

HIIT-menetelmässä treenijaksot ovat erittäin intensiivisiä, mutta lyhyitä ja niitä seuraa aina palautejakso. HIIT voidaan toteuttaa esimerkiksi noin puoli minuuttia kestävillä erittäin raskailla maksimaalisilla työjaksoilla ja niitä seuraavilla muutaman minuutin palautusjaksoilla.

Glukoosiaineenvaihdunta ja insuliiniherkkyys lisääntyivät sekä kovatehoisen intervalliharjoittelun että perinteisen kestävyysharjoittelun jälkeen, joten sen perusteella harjoittelumuodon voi tutkimustulosten perusteella valita omien mieltymysten mukaan.

– Perinteistä kestävyysharjoittelua tehnyt ryhmä kuroi kuitenkin kahdessa viikossa vain noin puolet kiinni erosta terveiden lähtötasoon nähden, joten tämä treeni vaatii enemmän aikaa. Jos aikaa kuntoiluun on vähän, niin kovatehoinen intervalliharjoittelu voi olla hyvä vaihtoehto pitkäkestoisemmalle mutta intensiteetiltään vähemmän kuormittavalle harjoittelulle, Sjöros sanoo.

Intervalliharjoittelu parantaa myös kestävyyskuntoa. Tutkimuksessa tyypin 2 diabeetikoiden kestävyyskunto lisääntyi vain intervalliharjoitteluryhmässä, mutta kun harjoittelua jatketaan pidempään kuin kaksi viikkoa, niin aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että kunto lisääntyy myös perinteisellä kestävyysharjoittelulla lähes yhtä hyvin kuin intervalliharjoittelulla.

Arvostetussa Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä julkaistut tutkimustulokset korostavat liikunnan hyviä vaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan erityisesti diabeetikoilla ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä kärsivillä henkilöillä. Liikunta alentaa aiemman tutkimustiedon perusteella verensokeria yhtä hyvin kuin diabeteslääkkeet. Siksi liikunta kuuluu olennaisena osana diabeteksen hyvään hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

– Erityisen hyvä uutinen on se, että sokeriaineenvaihdunnan tai kestävyyskunnon kannalta ei näytä olevan merkitystä harjoitteleeko kohtuullisella kuormitustasolla pidempiä jaksoja kerrallaan vai tekeekö sen sijaan muutamia täysivauhtisia sprinttejä. Kukin voi valita itselleen parhaiten sopivan harjoittelumuodon. Parhaimmat vaikutukset koko elimistön kannalta saa liikkumalla molempia menetelmiä käyttäen, Sjöros täsmentää.

Tutkijat neuvovat kuitenkin diabeetikkoa keskustelemaan lääkärinsä kanssa aloittaessaan uuden liikuntaharrastuksen. Esimerkiksi lääkityksen tarkistus voi olla tarpeen, jos liikunnan määrä muuttuu merkittävästi aiemmasta. Myös muut mahdolliset sairaudet pitää muistaa uutta liikuntaharrastusta suunniteltaessa.

>> Lue tutkimusjulkaisu

 

Teksti: EH
Kuva: Joy Weinberg




Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 16.3.2017 14:40 ,  Päivitetty 16.3.2017 14:44

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto